Vaaliuurnille suuntaa tänä vuonna useampi ihminen kuin koskaan aiemmin − se todistaa demokratian voimasta

Intiassa käydään huhti-toukokuussa maailman suurimmat vaalit. Kuvassa kampanjointia marraskuussa. Kuva: Mahesh Kumar A.

Viime vuosina on puhuttu paljon demokratian alamäestä maailmassa. Autoritaariset valtiot ovatkin vahvistaneet asemiaan ja kansanvallan perusteita on kyseenalaistettu myös vakiintuneissa demokratioissa. Alkanut vuosi on kuitenkin kaikkien aikojen vaalivuosi. Lähes puolet maailman väestöstä käy vuoden aikana vaaliuurnilla ja ottaa kantaa oman maansa tai alueensa tulevaisuuteen. Kaikissa maissa vaalit eivät ole vapaat, mutta jo pelkästään se, että vaalit järjestetään kertoo siitä, että demokratialla on erityinen arvo, jota itsevaltaisetkaan johtajat eivät voi täysin sivuuttaa.

Maailman kymmenistä vaaleista toiset ovat ratkaisevampia kuin toiset. Ensi lauantaina käytävillä Taiwanin presidentinvaaleilla on iso geopoliittinen merkitys, joka ulottuu kauas saarivaltion ulkopuolelle. Vaalien keskeisin kysymys on suhde Manner-Kiinaan. Kiina pitää saarta omana alueenaan ja muodollisesti myös useimmat länsimaat tunnustavat vain yhden Kiinan. Samalla länsi kuitenkin tukee vahvasti Taiwanin demokraattista hallintoa ja Yhdysvallat on ilmoittanut puolustavansa sitä myös sotilaallisesti.

Äänestäjien määrällä mitattuna ylivoimaisesti suurimmat vaalit käydään keväällä Intiassa. Monikulttuurisen maan vaaleissa äänestää yli 900 miljoonaa ihmistä. Vaalit ovat pelkästään teknisenä suorituksena uskomattomat. Sähköinen äänestys järjestetään miljoonalla äänestyspaikalla, joista monet sijaitsevat vuoristoalueiden ja viidakkojen kätköissä. Vaalit käydään helmikuussa myös Intian naapurimassa Pakistanissa. Ydinasevaltiot ovat olleet vuosikymmenet napit vastakkain kiistellyllä Kashmirin alueella. Yhdysvaltojen entisen ulkoministerin Mike Pompeon mukaan maat olivat viimeksi viisi vuotta sitten ydinsodan partaalla, kun yhteenotot alueella kiihtyivät.

Vaaleja käydään myös useissa muissa suurvalloissa. Tärkeimpinä tietysti Yhdysvaltojen presidentinvaalit marraskuussa ja Venäjän näytösluonteiset vaalit maaliskuussa. Venäjän vaalien voittaja on tiedossa etukäteen. Niillä on silti vaikutusta presidentti Vladimir Putinin toimintaan Ukrainan hyökkäyssodassa. Vaalien alla Putin tarvitsee sekä vakautta että näyttöjä Venäjän sotamenestyksestä. Vaalien jälkeen hänen yksinvaltainen otteensa maasta on entistäkin vahvempi. Yhdysvaltojen vaalit ovat maailman suurin ja kiinnostavin mediatapahtuma. Kiinnostuksesta pitää huolta rikossyytteisiin vastaava Donald Trump, joka näyttää todennäköiseltä republikaanien ehdokkaalta. Vaaleissa on paljon pelissä, on voittaja sitten Trump tai istuva demokraattipresidentti Joe Biden. Demokratian kannalta vaarallisinta on, jos hävinneen osapuolen kannattajat eivät hyväksy vaalin lopputulosta.

Kesällä järjestettävät Euroopan parlamentin vaalit ovat edelleen maailman ainoat ylikansalliset vaalit. Myös niissä on paljon pelissä sekä Euroopan tulevaisuuden että suomalaisen maaseudun kannalta. Populistipuolueiden kasvava suosio eri jäsenmaissa haastaa unionin nykyisiä toimintatapoja ja rakenteita. Suomalaisten tehtävänä on pitää huolta, että maatamme edustaa parlamentissa pätevät ja kyvykkäät henkilöt, jotka ymmärtävät elämän ehtoja kaikkialla Suomessa. Parin viikon päästä käytävät Suomen presidentinvaalit eivät herätä suurta huolta maailmalla. Maamme ulkopoliittinen linja ei mullistu, valittiin presidentiksi kuka ehdokkaista tahansa. Vaalit ovat kuitenkin tärkeät suomalaisille. Kuka ja minkälaiset arvot Suomea edustavat, määrittää myös sitä mitä me kansakuntana olemme.

Britannia entisen pääministerin Winston Churchillin kuuluisan toteamuksen mukaan demokratia on huonoin mahdollinen järjestelmä, lukuun ottamatta kaikkia muita hallintotapoja, joita historiassa on kokeiltu. Kaikkine puutteineen ja ongelmineen alkanut vuosi on kansanvallan voimannäyte koko maailmassa.