Rauhaa ja hyvää tahtoa päälle maan

Joulun valmistelut ovat loppusuoralla. Kiireet hellittävät huomenna jouluaattona, kun Suomen Turku julistaa perinteikkään joulurauhan Brinkkalan talon parvekkeelta kello 12. Julistus alkaa lauseella: Huomenna jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla.

Joulurauhan julistus on muistutus siitä, että joulu on kirkollinen juhla, ja kristikunta viettää sitä vapahtajansa Jeesuksen syntymän kunniaksi.

Vaikka joulun uskonnollinen perinne on vuosien saatossa vähentynyt, ovat uskontoon liittyvät perinteen edelleen vahvasti mukana suomalaisten joulun vietossa. Joulukirkot täyttyvät ja hautausmaila syttyvät kynttilät poisnukkuneiden läheisten muistoksi.

Joulun sanoma on perimmiltään edelleen sama kuin se on ollut jo yli kaksi tuhatta vuotta. Sanoma on tänään yhtä ajankohtainen kuin ensimmäisenä jouluna. Nykyisessä levottomassa maailmassa on erityisen monta syytä toivottaa hyvää tahtoa ja rauhaa maan päälle.

Joulurauhan julistuksessa kehotetaan kaikkia viettämään joulua asiaankuuluvalla hartaudella ja muutenkin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään.

Joulu onkin hiljentymisen aikaa. Tutkimuksen mukaan tärkeintä joulussa on yhdessäolo perheen kanssa ja hiljentyminen. Kaiken kiireen keskellä onkin hyvä pysähtyä ja antaa aikaa itselle ja läheisille.

Jouluvalmistelut aiheuttavat stressiä. Joulukiireiden keskellä on syytä pohtia, mitä oikeastaan on pakko tehdä ja mitä ei. Siivoamisen osalta on hyvä pitää mielessä Marttojen joulumotto: ”Jos et aio viettää kaapissa joulua, älä siivoa sitä”.

Uskonnollisten juurien lisäksi joulun tunnelma syntyy perheen sisäistä jouluperinteistä ja muistoista lapsuuden jouluista. Muistot ovat arvokkaita perintökalleuksia, joita kannattaa vaalia.

Lasten kihelmöivän kärsimätön aattoillan odotus ja aito ilo tarttuvat helposti vanhempiinkin. Aikuisten käytöksestä kuitenkin riippuu, millaisia joulumuistoja he lapsille jättävät. Tänäkin jouluna pitää muistaa antaa lapsille raitis joulu. Lasten joulussa on tärkeintä turvallinen, yhdessä vietetty aika oman perheen kanssa.

Pitkään jatkuneen taloudellisen taantuman jälkeen joulukauppa on kaupan mukaan tänä vuonna hieman piristynyt. Lahjatoivomusten ja -odotusten keskellä on hyvä muistaa kohtuus ja se, ettei joulumieltä voi ostaa rahalla ja tavaroilla. Määrän korvaaminen kotimaisilla laatutuotteilla tukee kotimaista työllisyyttä – se on lahja kaikille suomalaisille.

Suomalaiset arvioivat käyttävänsä tänä vuonna jouluostoksiin keskimäärin 500 euroa. Keskimääräistä summista puhuttaessa on hyvä tiedostaa, ettei kaikilla ei ole mahdollisuutta kulutusjuhlaan joulunakaan. Kansantalouden niukasta elpymisestä huolimatta, monissa perheissä joudutaan tinkimään lähes kaikesta.

Vaikeuksien ja ongelmien keskellä saattaa unohtua, että joillakin asiat ovat itseä huonommin. Joulun alla on paljon erilaisia keräyksiä, joiden kautta voi muistaa vaikeuksissa olevia lähimmäisiä.

Tärkeänä osana joulun tunnelmaa ja muistoja ovat ruokaperinteet. Monet muistot liittyvät jouluruokien valmistamiseen ja tuoksuihin. Monen joulu alkaa piparkakkujen ja muiden joululeivonnaisten valmistamisella. Uunissa paistuvan joulukinkun tuoksu nostaa veden kielelle. Joulun tuoksumaailmaan kuuluvat myös kuusi ja joulukukat.

Joulu on korostuneesti perhejuhla, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Joulun sanoman ydin on lähimmäisenrakkaus muita ihmisiä kohtaan. Lähimmäisenrakkautta tarvitaan yksilöllisyyttä korostavassa ja rauhattomassa nykymaailmassa entistäkin enemmän.

Suomalaisista joka viides kokee olevansa yksinäinen. Yksinäisyys saattaa erityisesti joulunpyhinä olla erityisen raskasta. Joulun perinteisiin kuuluu, että muistetaan heitäkin, joilla ei ole mahdollisuutta viettää joulua läheistensä kanssa. Pieni paketti, kortti, puhelinsoitto tai lyhyt vierailu saattavat muuttaa yksinäisen joulun tunnelman valoisaksi.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille.