Hyvä marja- ja omenavuosi näkyy heti sokerin myynnissä, mutta säilöntääkin enemmän sokeria käytetään ihan muuhun

Hillojen ja mehujen keitossa sokeri tekee kauppansa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kun leivontasormia syyhyttää tai kesän marjat huutavat hilloamista, ratkaisun tarjoaa sokeri. Silloin suomalainen tarttuu todennäköisesti useimmiten kotimaiseen sokeripakkaukseen.

Suomalainen Dansukker Taloussokeri on markkinoiden ainoa täysin kotimaisesta juurikassokerista valmistettu kidesokeri, kertoo Suomen Sokeri Oy:n vähittäismyynti- ja markkinointipäällikkö Inari Kettula.

Kotimaisuus ratkaisee monen kuluttajan ostopäätöksen sokerihyllyllä, Kettula jatkaa. Vaikka kotimainen vaihtoehto ei olisi aina hinnaltaan edullisin, se on silti markkinoiden ostetuin.

Sokerijuurikkaan viljelyala on vaihdellut viime vuosina 10 000:n ja 12 000 hehtaarin välillä.

Tänä vuonna juurikkaan viljelyala jäi tavanomaista pienemmäksi. Uuden toimialasopimuksen ja ensi vuodelle tehtävän historiallisen suuren hinnankorotuksen uskotaan nostavan viljelyalan taas totutulle tasolle, Kettula kertoo.

Suomen ainoa juurikassokeritehdas sijaitsee Säkylässä, jossa juurikkaisiin kasvukauden aikana varastoitunut sokeri erotetaan ja puhdistetaan kidesokeriksi.

Tätä suomalaista kidesokeria pussitetaan Kirkkonummella Dansukker Taloussokeriksi ja siitä valmistetaan myös esimerkiksi suomalaiset Dansukker Hillosokeri ja Minihillosokeri. Minihillosokeri on kehitetty vähemmän sokeria sisältävien marjahillojen valmistukseen.

Suomi ei ole sokerin suhteen omavarainen, kotimainen tuotanto kattaa vain vajaa puolet tarpeesta. Yli puolet tuodaan juurikassokerina Euroopasta tai ruokoraakasokerina maailmalta.

Ruokoraakasokeria puhdistetaan Kirkkonummella. Sokeriruo’on melassi on hyvänmakuista, minkä vuoksi sitä voidaan ruokosokerin puhdistuksessa jättää sokeriin. Tällöin sokeri on tummempaa ja siinä on ruokosokerille ominainen maku ja aromi.

Juurikassokeri sen sijaan puhdistetaan aina kokonaan, sillä juurikkaan sisältämässä melassissa on ihmisen makuaistille ikävä maan maku. Lopputuloksena on läpinäkyvä, mutta lumen tapaan valkoiselta näyttävä kidesokeri, jossa on jäljellä sokerin puhdas makea maku ilman mitään sivumakuja.

Inari Kettulan mukaan helppoja reseptejä haetaan ympäri vuoden, kun taas juhlapyhät saavat ihmiset tutkailemaan aikaa vievempiä reseptejä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomen Sokerin tutkimusten mukaan sokeria kuluu kotitalouksissa eniten leivontaan. Sokeria ostetaan paljon myös jälkiruokien valmistamiseen, juomien makeuttamiseen ja säilöntään.

Suomen Sokerilla tiedetään, että erilaisten reseptien hakeminen noudattaa vuodenkiertoa. Helppoja perusreseptejä, kuten pannukakun ja kääretortun ohjetta, haetaan ympäri vuoden. Joulu, pääsiäinen, äitienpäivä taas saavat ihmiset tutkailemaan aikaavievempiä reseptejä.

Hyvät marja- ja omenavuodet näkyvät aina hillosokerien myynnissä. Erityisen paljon säilömisohjeet kiinnostivat vuonna 2020, kun koronapandemia alkoi ja samaan saumaan sattui hyvä marja- ja omenavuosi.

”Jos edullista raaka-ainetta on saatavilla, suuri osa suomalaisista innostuu säilömään marjoja ennen kaikkea pakastamalla mutta myös hilloamalla. Vielä kun saisimme loputkin uskomaan, ettei hilloaminen ole vaikeaa”, Kettula naurahtaa.

Osalle kuluttajista tuntuu jääneen lapsuudesta muistikuva, että vanhemmat tai isovanhemmat hikoilivat keittiössä koko päivän ja hillosivat suu viivana ämpäritolkulla marjoja, hän jatkaa

”Hilloahan voi oikeasti valmistaa vaikka litran kerrallaan ja kokeilla samalla uusia makuyhdistelmiä, vaikka mustikka-villiorvokkihilloa tai omena-rosmariinihilloa.”

Hilloja voi valmistaa myös pieniä eriä kerrallaan, jolloin urakka ei tunnu liian suurelta. Kuva: Jaana Kankaanpaa

Kotimainen sokeri maistuu suomalaisille hyvin vuodesta toiseen, mutta pitkän ajan kehitys on, että elintarviketeollisuudelle myytävän sokerin osuus kasvaa ja vähittäismyyntiin suunnattujen sokerituotteiden osuus vähenee.

Tällä hetkellä Suomen Sokerin liikevaihdosta noin 75 prosenttia tulee teollisuusmyynnistä ja 25 prosenttia vähittäismyynnistä. Teollisuusmyynnin asiakkaita ovat esimerkiksi kotimainen makeis-, juoma-, säilyke- ja leipomoteollisuus.

Kettula huomauttaa, että vaikka monen mielestä on mukavaa laittaa ruokaa ja leipoa alusta asti itse, yleinen trendi on, että ruokaa ostetaan raaka-aineiden sijaan entistä valmiimpana. Esimerkiksi marjapiirakan voi nykyään ostaa kaupasta valmiina mukaan tai leipoa sen valmispiirastaikinasta ja käyttää täytteeseen esimerkiksi maustettuja rahkoja.

”Ennen ainoana vaihtoehtona oli leipoa piiras itse alusta alkaen perusraaka-aineista – mikä toki yhä on mainio tapa”, Kettula huomauttaa.