Viron Võrumaa houkuttelee vieraita ruualla

Indrek Elhi aikoo tehdä Loosin kylästä ruokamatkailukohteen. Savukinkku on yksi sen vetonauloista. 

"Syö niin paljon kuin voit", kuuluu Võrun ruokaviikkojen iskulause. Viron kaakkoiskulmassa Venäjän ja Latvian rajalla sijaitseva maakunta on niin syrjäinen, ettei matkailija eksy sinne vahingossa. Täytyy keksiä keinoja houkutella ihmisiä.

"Mikä sen parempi keino kuin ruoka", sanoo projektipäällikkö Esta Frosch Võrun maataloustuottajaliitosta.

Tuottajaliitto lanseerasi kymmenen vuotta sitten Uma mekk -merkin ( Oma maku) paikalliselle ruualle ja juomalle. Kahden vuoden ajan liitto on vetänyt ruokahanketta pienyrityksille.

Toukokuussa Võru nimitettiin Viron kulinaariseksi alueeksi. Nimitystä se saa käyttää vuoden ajan. Vuoden päätapahtuma on marraskuussa järjestettävä tuottajatori, jonne odotetaan tuhansia kävijöitä maistamaan ja ostamaan paikallisia herkkuja.

Heinäkuussa maatiloilla pidettiin avoimien ovien päivää.

Elokuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Jookid tour eli juomakierros. Tuottajaliitto ja matkailuyhdistys olivat yhdessä laatineet 16 maatilan listan, jonne houkuteltiin ihmisiä kiertämään tiloilla ja maistelemaan juomia, olivatpa ne sitten maitoa tai mehua, olutta tai siideriä.

Hämsa kort -pubi Võrussa tarjoaa perinteistä virolaista ruokaa, jossa on kotiruuan tuntu. Kuva: Riitta Mustonen

Viron aiempia kulinaarialueita ovat olleet Pärnu, Peipsi ja Hiiumaa.

Frocshin mukaan nimitys alueeksi tarkoittaa, että vuoden aikana huomio kiinnittyy kyseiseen alueeseen, ministeriö tukee siellä järjestettäviä tapahtumia ja tuottajille järjestetään muun muassa markkinointikoulutusta.

Võrumaan tuottajat ovat nimityksestä iloisia, sillä maakunta kaipaa kävijöitä.

"Tänne täytyy tulla, ja kun joku tänne asti vaivautuu, niin häntä pidetään hyvänä ja tarjotaan parasta. Ettei kukaan vain pääse sanomaan, että jäi nälkä tai jano", Frosch nauraa.

Võruun on Tallinnasta noin kolmesataa kilometriä. Maisema on kumpuilevaa, toisin kuin pohjoisemmassa Virossa, ja maatilat pieniä.

Võrun keittiö on yksinkertainen ja ruoka valmistetaan alusta asti itse kotona. Paikallinen erikoisuus on esimerkiksi tuorejuusto sõir, jota tehdään niin kotona kuin pienissä meijereissä. Sille haetaan parhaillaan EU:n alkuperämerkkiä.

Muita erikoisuuksia ovat esimerkiksi tattari-, hamppu- ja linssimuhennokset sekä savusaunassa savustettu sianliha.

Esta Frosch iloitsee Võrun pääsystä kulinaarimaakunnaksi tänä vuonna. Kuva: Riitta Mustonen

Yrittäjä Indrek Elhi on ostanut vanhan kartanokiinteistön Loosin kylästä Võrumaalta, kauniisti ilmaistuna "monien mahdollisuuksien talon". Reilun hehtaarin alueella on sisältä purettu, 1 300 neliön kivinavetta ja kolmikerroksinen kerrostalo.

Tallinnalainen Elhi tuli Võruun sekä vaimon että puubisneksen perässä. Nyt hän aikoo tehdä ruokamatkailusta elinkeinon.

Suunnitteilla on paikallisesti tuotetuille elintarvikkeille maatilakauppa, joka on auki yli talven joka torstai. Ideana on houkutella väkeä maistamaan ja ostamaan laatuelintarvikkeita, kuten salamia ja savukinkkua – ja leipää.

"Rakennamme pienen leipomon, sillä ihmiset rakastavat lämmintä leipää, voita ja kinkkua. Siihen vain siemaus vodkaa – muuta ei tarvita", Elhi uskoo.

Elhi ostaa sianlihan paikalliselta tuottajalta. Sianlihan hinta on noussut puolen vuoden aikana 25 prosenttia Kiinan sikaruttoepidemian takia, mutta se ei Elhiä haittaa, koska laatu on erinomainen.

Elhi aikoo tuottaa tilalla myös siideriä ja marjaviiniä, jota voi valmistaa vuoden ympäri, koska sitä voi tehdä myös pakastetuista marjoista toisin kuin rypäleviiniä.

"Istutin viime kesänä 30 valkoherukkapensasta, ja tänä kesänä sain ensimmäisen sadon, 680 grammaa marjoja. Ei tullut vielä isoa viinierää", Elhi nauraa.

Jos Elhin unelmat toteutuvat, perheet matkustavat Siidrimõisan tilalle päiväretkille, nauttivat savulihaa, juomia ja jäätelöä, kiipeilevät viereen rakennettavassa seikkailupuistossa ja palaavat kotiin virkistyneenä mukanaan ruokatuliaisia.

Uma Mekk -merkki on noin sadalla võrulaisella yrityksellä ja 280 tuotteella ja sen voi saada, jos raaka-aineista vähintään puolet on paikallisia. Kuva: Riitta Mustonen

Võrumaa on aina ollut köyhää aluetta. "Jotta ihmisiä ei kuitenkaan pidettäisi köyhinä, on ollut tärkeä tarjota paljon ruokaa ja syödä hyvin. Vieraita varten pöytä notkuu", Frosch mainostaa.

"Ensi vuonna näemme, onko kulinaarimaakuntanimitys tuonut lisää turisteja meille."