Ravitsemusterapeutti: Herkkupäivien pitäisi olla lapsiperheissä historiaa

Herkkuihin pitäisi suhtautua samalla tavalla kuin muuhunkin ruokaan: niitä syödään silloin kun niitä on tarjolla. Joskus tekee mieli ottaa jälkiruokaa ja se on ok, toisena hetkenä herkkuja ei ole.  Kuva: Sanne Katainen

Karkkipäivät tuovat monille muiston lapsuudesta. Nykyajan lasten elämään niiden ei kuitenkaan Terveystalon ravitsemusterapeutti Kirsi Englundin mielestä tulisi kuulua.

”Ruokaan ja herkutteluun tulisi suhtautua sallivasti oman hyvinvoinnin, kehon terveyden ja elimistön tarpeiden näkökulmasta. Kun tällaisen suhtautumistavan on oppinut lapsesta asti, se johtaa tutkitusti terveempään ruokasuhteeseen, parempiin ruokavalintoihin ja painonhallintaan myöhemmässä iässä”, Englund kertoo Terveystalon tiedotteessa.

Syömiseen tai herkutteluun ei Englundin mukaan suositella tiukkoja sääntöjä. Usein säännöt vain lisäävät halua ”kiellettyä” ruokaa kohtaan ja vääristävät ruokasuhdetta.

Säännöllinen ateriarytmi on hyvän syömisen perusta ja tärkeää mielitekojen hillitsemisen kannalta. Lisäksi päivittäin voi syödä jotain hyvää ruokaa esimerkiksi aterian jälkiruokana.

”Vanhemman tehtävä on herkuttelussakin rajata, mikä määrä minkäkin ikäiselle lapselle on sopiva. Yleisenä nyrkkisääntönä voisi olla, että oman kourallisen kokoinen määrä jälkiruokaa tai herkkua on sopiva määrä. Jos herkuttelusta tulee huono olo, on määrä ollut liian suuri”, Englund neuvoo.

Ruokaa kannattaa ajatella neutraalina asiana. Myös herkkuihin pitäisi suhtautua näin: niitä syödään silloin, kun on niitä on tarjolla. Joskus tekee mieli ottaa jälkiruokaa ja se on ok, toisena hetkenä herkkuja ei ole.

”Herkut eivät koskaan saisi liittyä siihen, miten hyvin lapsi on käyttäytynyt tai ollut käyttäytymättä. Palkitsemiseen ja rankaisemiseen löytyy muita keinoja. Tunteita ei tulisi käsitellä ruoan kautta, vaan tunteita sanoittamalla ja kehoa rauhoittamalla”, Englund neuvoo.