Muna onkin superruokaa, eikä sen syöntiä ole syytä välttää

Yhdestä munasta saa 60 prosenttia päivän B12-vitamiinitarpeesta, ja siinä on kaloreita saman verran kuin ruisleipäviipaleessa. Kuva: Jarkko Sirkia

Nyt voi taas mennä munalla töihin, kuten kananmunia mainostettiin 1950-luvulla. Sittemmin munien sisältämän kolesterolin sanottiin nostavan veren kolesterolia ja munia alettiin karttaa.

Tällä vuosituhannella munien ja terveyden yhteydestä on saatu paljon lisää tutkimustietoa.

Ravitsemustieteen professori Bruce Griffin Surreyn yliopistosta Englannista sanoo, että munat ovat ehdottoman terveellisiä ja niiden valkuaisainesisältö on maitotuotteiden ohella paras mahdollinen, samoin kuin kivennäisainesisältökin.

"Munien syöntiä rajoitettiin yli kolmekymmentä vuotta, mutta viimeisen viiden vuoden aikana suunta on kääntynyt", Griffin toteaa. Hän puhui Munaxin järjestämässä tilaisuudessa tiistaina Helsingissä.

"Nyt on todistettu, ettei munansyönnillä ole yhteyttä veren kolesterolipitoisuuteen."

Muna pannaan usein samaan koriin kuin kovan rasvan lähteet, vaikka munan rasva on pääosin pehmeää rasvaa, sanoo ravitsemustieteen dosentti Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta. "Lisäksi muna sisältää lähes kaikkia vitamiineja, seleeniä, jodia ja bioaktiivisia yhdisteitä."

Yhdestä munasta saa 60 prosenttia päivän B12-vitamiinitarpeesta, ja siinä on kaloreita saman verran kuin ruisleipäviipaleessa.

Itä-Suomen yliopisto on tutkinut sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Tutkimuksissa ei nähty yhteyttä kananmunan syönnin ja sydäninfarktin välillä. Osalla väestöstä veren rasva-arvot jopa paranivat munansyönnillä. Munan syönti oli yhteydessä myös muita pienempään dementiariskiin.

"Yksi mahdollinen selitys on kananmunan sisältämä fosfatidyylikoliini, joka toimii solukalvojen rakennusaineena. Koliinia on myös Alzheimer-lääkkeissä", Virtanen pohtii.

Yllättävää oli, että kananmunan syönti yhdistyi myös pienempään diabetesriskiin.

Virtasen mukaan amerikkalaiset tulokset, joissa munien on todettu nostavan kolesterolia, johtuvat todennäköisesti siitä, että siellä munia paljon syövillä on useita muita riskitekijöitä.

Ainoa ryhmä, joka vaatii vielä lisätutkimusta munien syönnin ja veren kolesterolin yhteydestä, ovat henkilöt, joilla on riskitekijä ApoE4 tyyppi 4. Tällaisia henkilöitä on Suomessa noin kolme prosenttia.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (vuodelta 2014) ei enää rajoiteta munien syöntiä, ei myöskään Amerikan sydänyhdistyksen suosituksissa.

Sydänliiton suosituksissa (vuodelta 2016) kehotetaan syömään 3–4 munaa viikossa, jos sairastaa sydän- ja verisuonitautia.

Käypä hoito -suositus (vuodelta 2017) sanoo, että jos on kohonnut kolesteroli, pitäisi syödä enintään kaksi munaa viikossa.

"Itäsuomalaisilla miehillä nähtiin käänteinen vaikutus munien syönnin ja infarktin, muistihäiriöiden ja diabeteksen välillä. Miehet söivät noin yhden munan päivässä", huomauttaa Virtanen.

Griffin vahvistaa: "Ei ole mitään terveydellistä syytä olla syömättä munia. Tasapainoinen dieetti tarkoittaa noin muna päivässä."