Tuleeko Saimaasta Euroopan ruokamatkailun pääkaupunki? Alue sai kutsun kilpailuun, Kuopiossa korona sotki suunnitelmia – "On itäisen Suomen vuoro kattaa pöytä rajojen yli"

Jouluruokaa Mikkelissä Kenkäverossa vuonna 2018. Kuva: Riitta Mustonen

Saimaan alueesta voi tulla vuonna 2024 Euroopan ruokamatkailun pääkaupunki. Alue on saanut kutsun European Region of Gastronomy -kilpailuun.

Kyseessä on tiedotteen mukaan kansainvälisesti arvostettu tunnustus. Sen keskiössä ovat ruokamatkailu, alueiden elinvoimaisuus sekä kansainvälinen yhteistyö ja näkyvyys.

Mitä voisi olla itäsuomalainen ruokaturismi? Sitä pohditaan idässä nyt kuumeisesti, sillä ensimmäinen versio hakukirjasta lähtee luettavaksi tämän viikon keskiviikkona. Virallinen hakukirja lähtee eteenpäin tammikuun lopussa. Keväällä raati tulee vierailemaan alueella. Valinta tehdään ensi syksynä.

European Region of Gastronomy -tunnustuksen sai ensimmäisenä Suomessa Kuopio 2020–2021.

Tänä vuonna ruokamatkailun pääkaupunkeja ovat olleet myös Slovenia ja Portugalin Coimbran alue. Ensi vuonna tittelin ottavat Norjan Trondheim-Trøndelag ja Espanjan Menorca, 2023 Ranskan Hauts-de-France.

Hakua rahoittavat alkuvaiheessa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot sekä Mikkelin, Lappeenrannan, Savonlinnan ja Joensuun kaupunki. Myöhemmässä vaiheessa yhteistyö avautuu laajemmin kunnille, yrityksille ja yhteisöille.

Itä-Suomen yhteistyö käynnistyi neljän maakunnan yhteisestä hausta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Titteli meni Oululle.

Saimaa-ilmiön tavoitteena on nostaa itäinen Suomi Lapin ja Helsingin rinnalle kiinnostavaksi matkailukohteeksi. Yhteinen haku ruokamatkailun pääkaupungiksi on jatkumoa kulttuuripääkaupunkihakuyhteistyölle.

”Ruoka yhdistää ihmiset ja yleisöt – ja ainutlaatuisen puhtautemme näkökulmasta meillä on paljon annettavaa Euroopalle. Kaupunkeina haluamme myös olla tukemassa pandemiasta vaikeasti kärsineiden matkailu-, ravitsemus- ja kulttuurialojen toipumista,” Joensuun kaupungin strategiajohtaja Sami Laakkonen toteaa tiedotteessa.

Saimaa pyydettiin mukaan ruokamatkailukilpailuun Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun hakukirjan perusteella.

”Erityisesti huomiota on saanut taiteen ja kulttuurin yhdistäminen ruokamatkailuun,” Saimaa-ilmiön projektijohtaja Sari Kaasinen kertoo.

Kulttuurin ja ruuan yhdistämisestä voi syntyä uusia tuotteita ja toteutuksia. "Pyydämme ehdotuksia luovalta alalta", Kaasinen kertoo MT:lle.

Itä-Suomessa ruoka on aina ollut tärkeätä, ja emännät laittaneet parasta pöytään. "Miten tämä tuodaan myös meidän vierailijoille, siinä meillä onkin kehittämistä."

"Teemamme on pöytä rajan yli. Ruokahan on diplomatiaa. Kun istutaan yhteisen ruokapöydän ääreen, kaikki huolet ja murheet unohtuvat."

Kuopion alue ja Pohjois-Savon maakunta saivat ensimmäisenä Suomessa European Region of Gastronomy -tunnustuksen viime vuonna. Koronapandemian takia Kuopio ei ole päässyt laajasti toteuttamaan suunnitelmiaan.

"Kuopion oppien ja Saimaa-ilmiön sytytyksen myötä uskomme vahvasti, että nyt jos koskaan on Itäisen Suomen vuoro kattaa pöytä rajojen yli,” Kaasinen toteaa tiedotteessa.

European Region of Gastronomy -hakemuksen tuottamisesta vastaa Saimaa-ilmiön tiimi. Työtä ohjaa kaupunkien ja maakuntaliittojen muodostama elinvoimatyöryhmä.

Haun myötä Saimaan alue on liittynyt International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism -verkostoon, jossa valmennetaan ja tuetaan kestävän ja paikallisen ruokamatkailun alueita sekä rakennetaan kansainvälistä matkailun osaamisverkostoa.