Roiskeläppäpitsa on suomalainen erikoisuus, Saarioinen: "Ei meitä enää harmita tuo nimi"

Mirja Lonka syö jauhelihapizzaa lohturuokana. Kuva: Markku Vuorikari

Einespitsa, mikropitsa, kakssatanen, roiskeläppä – rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Saarioisten vuonna 1981 kehittämä einespitsa on pysynyt markkinoilla 35 vuotta. Suosio on säilynyt vankkana ja Saarioisten pitsan rinnalle tulivat myöhemmin Atrian ja HK:n vastaavat.

Innovaatiojohtaja Mirja Lonka tuli Saarioisille tuotepäälliköksi 90-luvun alussa, kun pitsat olivat Valkeakosken uuden välipalatehtaan päätuote. Lonka muistaa, miten hän antoi pitsojen ja valmisruokien lämmitysohjeita mikroa varten.

"Mikrouunihan soi aivan uudet mahdollisuudet valmisruokien käyttöön."

Lonka ei muista, missä vaiheessa pitsaa alettiin kutsua roiskeläpäksi. Saarioisilla sitä on aina sanottu kakssataseksi, koska yksi pitsa painaa 200 grammaa.

"Ei meitä enää harmita tuo nimi. Onhan se aika hienoo, että meillä on tuote, joka on saanut kuluttajilta lempinimen."

Lonka ei ole törmännyt muualla maailmassa vastaavanlaiseen pieneen einespitsaan. Tuotesarja on hänen mukaansa ainutlaatuinen.

Suomessa alusta asti suosituimmat pitsamaut ovat olleet jauheliha ja kinkku.

Jo vuonna 1982 Saarioinen toi markkinoille kasvispitsan, jonka tomaatti-mozzarella syrjäytti vuonna 2008. Neljän vuoden kuluttua tomaatti-mozzarella korvattiin kebab-pitsalla, ja tänä syksynä kasvispitsa palaa kauppoihin.

Tonnikalapitsa tuli 90-luvulla ja meetvursti 2005. Tonnikala töyssyttää tasaisia myyntilukuja edelleen.

Maksalaatikko ja pitsa kisasivat Saarioisten valmisruokien myydyimpien valmisruokien paikasta koko 90-luvun. Maksalaatikko on yhä ykkönen, mutta jauhelihapitsa on pudonnut kolmoseksi lihaperunasoselaatikon kiilattua edelle.

Valmisruokia moititaan usein lisäaineista. Longan mukaan väite on ihan väärä.

"Pitsat tehdään perusraaka-aineista: jauhoja, vettä, suolaa, tuorehiivaa. Tomaattikastike keitetään itse tarkoin valitusta tomaattimurskasta. Toki päällisissä eli kinkussa on fosfaattia ja nitriittiä, kuten lihavalmisteissa yleensäkin. Juustossa on rasvaa, mutta se on osittain kasvisrasvaa."

"Kuidun määrä näissä jää vähäiseksi, mutta ei näitä nyt kauhean epäterveellisiksikään voi sanoa", Lonka määrittelee.

Vaikka einespitsa on Suomessa kehitetty ja valmistettu, siinä ei ole joutsenlippumerkkiä. Jauhot, hiiva, kinkku ja meetvursti tulevat Suomesta, mutta tomaattimurska on tuontitavaraa, samoin juusto.

Miksi juusto?

"Se voisi olla suomalaistakin, mutta tuontijuusto on halvempaa", Lonka tietää.

Gluteenitonta pitsaa ei vielä ole tarjolla, mutta tilannetta seurataan. "Nyt tuntuu siltä, että kasvispitsalle on kysyntää enemmän."

Roiskeläppiä ostavat monenlaiset kuluttajat, vaikka kaikki eivät tunnustakaan niitä syövänsä.

"Opiskelijat ovat kautta aikain olleet yksi kohderyhmä, mutta vanhemmatkin syövät, koska ovat tottuneet niihin nuoruudessaan."

Yksi suosion syy on Longan mukaan se, että einespitsa taipuu moneen: välipalaksi, lounaaksi, mökille. Se on tuttu ja turvallinen. Ja edullinen.

"Sit kun rahat on loppu, sanovat opiskelijat oston syyksi."