Tee ei ole enää pelkkä kahvin korvike – uudet teemaut lyövät Suomessa läpi pienten piirien kautta

Suomalaisille on perinteisesti maistunut erityisesti musta tee. Kuvituskuva. Kuva: Petri Blomqvist

Kuuman veden ja teepensaan (Camellia sinensis) lehtien yhdistelmä on maistunut ihmisille vuosituhansien ajan. Erään legendan mukaan teejuoma syntyi 2700-luvulla ennen ajanlaskun alkua, kun Kiinan keisari Shen Nung joi kuumaa vettä, johon tuuli sattumalta puhalsi nuotiosta teepensaan lehtiä.

Nykyään tee on maailman toiseksi nautituin juoma veden jälkeen, ja erilaisia teepensaan lehdistä valmistettuja teelaatuja riittää moneen makuun.

Oman lukunsa muodostavat monenlaiset yrttihaudukkeet sekä rooibos ja mate, jotka eivät teknisesti ottaen ole teetä mutta joita myydään teehyllyssä teepakkausten vieressä.

Teepensaan lehdistä valmistetuista teelaaduista tutuimpia ovat musta ja vihreä tee. Mustan teen valmistuksessa teenlehdet hapetetaan täysin, kun taas vihreää teetä valmistettaessa ne kuumennetaan höyryllä tai kevyesti wokkaamalla.

Suomalaisille on perinteisesti maistunut musta tee, mutta vihreän teen suosio on kasvanut tällä vuosituhannella, kertoo teetalo Forsmanin toimitusjohtaja Ari Santamäki. Hän on työskennellyt teen parissa nelisenkymmentä vuotta.

”Nykyään suomalaisia kiinnostavat erikoisemmatkin teet, kuten valkoinen tee ja oolong-tee. Näissä laaduissa kuluttajia viehättää erityisesti, että niitä on käsitelty mahdollisimman vähän.”

Yksi syy suomalaisten teemaun laajenemiseen piilee siinä, että nykyään teetä on monipuolisemmin saatavilla kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Tarjonta on siis omalta osaltaan lisännyt kysyntää.

Suomalainen teemaku on lähellä eurooppalaista keskiarvoa, Santamäki kuvailee. Suomalaisille, kuten valtaosalle eurooppalaisista, maistuvat mustat ja vihreät teet kevyen hedelmäisellä lisämaulla.

Esimerkiksi brittiläinen teekulttuuri, jossa mustaa teetä nautitaan maidon kanssa, eroaa muusta Euroopasta. Myös Venäjän teekulttuuri erottuu muusta Euroopasta makeilla ja kermaisilla mauilla. Ranskankielisessä Euroopassa taas suositaan tummempia makuja, kuten vaniljaa ja crème brûléen tyylistä poltettua makua.

Suomalaisessa teemaailmassa ikisuosikin asemassa ovat hedelmäiset maut, joten esimerkiksi sitruunalla tai bergamotilla maustetut mustat teet löytävät ostajansa vuodesta toiseen. Lisäksi Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa rooibos-juomilla on vankka kannattajakuntansa.

Santamäki kuvailee, että uudet teet siirtyvät Suomessa pienten teehifistelypiirien kautta laajempaan tietoisuuteen. Lisäksi suomalaiseen teesfääriin kuuluu sellaisia omaperäisiä kuriositeetteja kuin lakritsilla maustettu tee.

Suomalaiset teetalot pitävät Santamäen mukaan osaltaan huolen, että suomalaiseen makuun sovitettua teetä on saatavilla. Teepensas ei Suomessa kasva, mutta teen maustaminen ja pakkaaminen onnistuvat meilläkin.

”Lähiruokatrendi näkyy esimerkiksi siinä, että suomalaisilla marjoilla tai vaikka kuusenkerkillä maustetut teet ovat lyöneet läpi”, Santamäki kuvailee.

Tee on vähitellen saavuttanut itsenäisen aseman Suomessa, eikä tee ole enää vain kaapin perältä kaivettu vaihtoehto kahville. Santamäki huomauttaa, että tee tarjoaa lähes loputtomasti erilaisia makuja ja makuyhdistelmiä kokeiltavaksi, ja onhan tee myös kevyttä ja terveellistä juotavaa.

”Etenkin nuorisosta huomaa, että teen monipuolisuus kiinnostaa. Joka hetkeen löytyy sopiva tee, halusipa piristyä, rauhoittua tai vain nauttia.”