Oiva-naama puuttuu yli puolelta kaupoista
Kaupan liiton mukaan puoliakaan Suomen 3 800 myymälästä ei ole tarkastettu, eikä valvonta ole yhtenäistä. Vuoden alusta käyttöön otetun Oiva-järjestelmän piti nimenomaan tasapuolistaa valvontaa.”Tarkastusten käytännöt ja tulkinnat vaihtelevat paikoin paljonkin. Myös kuluttajien pitää voida luottaa siihen, että Oiva-arvio on samassa tilanteessa sama, oltiinpa missä päin Suomea tahansa”, Päivittäistavarakauppayhdistyksen elintarvikeasiantuntija Anna Salminen sanoo.
Elintarvikevalvonnan tuloksista kertovien Oiva-merkkien piti ilmestyä kauppojen oviin vuoden alusta alkaen. Hymynaamat on kuitenkin saatu vasta alle puoleen elintarvikekaupoista.
Heikoin osa-alue ratkaisee
Ympäristöterveydenhuollon asiantuntijaverkoston EnviroVetin vuosina 2012–2013 tekemä tutkimus osoitti, että valvontakohde voi saada tarkastajan tulkinnasta riippuen samasta asiasta joko parhaan arvosanan tai korjauskehotuksen. Valvonnan yhdenmukaistamiseksi tarkastajille tulisikin laatia selkeät lain tulkintaohjeet.
”Tarkastuskäytäntöjen ja raportoinnin yhtenäistäminen voi viedä kuitenkin vielä pitkään. Siksikin toimijoiden oikeusturvasta on huolehdittava”, Salminen painottaa.
Ongelmallisena nähdään myös se, että Oiva-järjestelmässä kokonaistulos määräytyy heikoimman osa-alueen tuloksen mukaan. Yksikin puute voi heikentää tulosta, jolloin tulos ei anna oikeaa kuvaa muuten hyvin hoidetusta myymälästä.
Oiva-tarkastukset aloitettiin viime toukokuussa. Samalla myös tarkastusten tulokset tulivat julkisiksi verkossa. Kauppa on pärjännyt Oiva-tarkastuksissa hyvin, sillä noin 85 prosenttia tarkastetuista kohteista on saanut joko oivallisen tai hyvän kokonaisarvosanan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

