Raportti kehottaa panostamaan Suomen ruokaturvaan – ruoka on liian itsestään selvää

Ruoka nähdään helposti muihin hyödykkeisiin verrattavana itsestään selvyytenä, vaikka se on sekä ihmisoikeus että rauhan edellytys, e2:n raportissa todetaan. Kuvassa on luonnonlaitumilla kasvavaa lihakarjaa Namibiasta. Kuva: Kaijaleena Runsten

Ruokaturvaa pidetään Suomessa helposti itsestään selvänä. Ruokajärjestelmä toimii täällä suhteellisen hyvin, vaikka heikkouksiakin on, toteaa tutkija Kaisa Karttunen e2 ajatuspajan keskiviikkona julkaisemassa raportissa.

Kotimaisen ruokajärjestelmän suurimmiksi heikkouksiksi hän nostaa viisi tekijää: viljelijöillä on vakavia kannattavuusongelmia, iso osa väestöstä on ylipainoisia ja vähävaraisimmat joutuvat turvautumaan ruoka-apuun. Lisäksi ruokajätettä syntyy paljon ja ruokaketju kuormittaa ympäristöä. Edelleen Karttunen näkee maataloustukien roolissa haavoittuvuuksia, koska on nähtävissä, että niistä osa valuu kaupan ja panosteollisuuden hyödyksi.

Karttunen ehdottaa Suomeen laajaa, kestävän kehityksen ruokapolitiikkaa, jota tehtäisiin eri politiikkasektoreiden eli hallinnonalojen yhteistyönä. Käytännössä tämä edellyttäisi seuraavalta hallitukselta kattavaa ruokapoliittista ohjelmaa, jota ohjattaisiin valtioneuvoston kansliasta.

Hän myös haluaisi nähdä "ruokakansalaisuuden" voimistuvan. Se kannustaisi vuoropuheluun ja lisäisi kuluttajien osallistumista ja vastuuta ruuastaan.

Suomen ruuantuotanto ei ole irrallaan muusta maailmasta: ympäristöongelmat sekä ruuan tuonti ja vienti ylittävät rajoja. Maailman talousfoorumin riskiarviointi on nostanut viime vuosina toistuvasti ilmastonmuutokseen, veteen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvät riskit tärkeimmiksi niin vaikutusten kuin todennäköisyyden kannalta.

Maailman keskeisiä ruuantuotantoalueita uhkaa kuivuminen. Kuivuuden ja konfliktien noidankehä pitää yllä pakolaisuutta.

Tämä muuttaa Suomenkin asemaa globaalissa ruokajärjestelmässä, koska meillä riittää maata ja vettä. Karttusen raportin sanoin "ruokitaan edes itsemme".

"Emme ole varautuneet esimerkiksi Etelä-Euroopan kuivumiseen ja ruuantuotannon vähenemiseen siellä. Ympäristön tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos on otettava tosissaan", tutkija muistuttaa.

Toissa vuonna maailman nälkäisten määrä kääntyi kasvuun ja ylitti reilusti 800 miljoonan ihmisen rajan. Maailman ruokajärjestön FAO:n alustavat tiedot viime vuodelta näyttävät saman suunnan jatkuvan.

Vaatimattomatkin lisäinvestoinnit ruokaturvaan vähentäisivät tutkimusten mukaan nälkää selvästi. Kyse on poliittisesta tahdosta, kuten kehitysrahoituksen määrästä ja kohdentamisesta sekä ruokakysymysten nostamisesta päättäjien agendalle, raportin tiedotteessa todetaan.

Karttunen Kaisa: Ruokitaan edes itsemme – selvitys ruokajärjestelmän kestävästä kehityksestä. e2 ajatuspaja. Raportti on ladattavissa verkosta.