Tiedätkö, missä avattiin Suomen ensimmäinen pizzeria? Kebab tuli kaveriksi vasta myöhemmin

Pizza on maistunut suomalaisille jo vuosikymmenten ajan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Jos Suomeen saapuu matkailija, joka ei tiedä maasta mitään, hän saattaa pitää Suomen kansallisruokina pizzaa ja kebabia. Niitä nimittäin saa Suomesta pieniltäkin paikkakunnilta, ja yleensä sopuhintaan.

Näistä ravintoloidemme suosikkiruokalajeista tänne Pohjolan perukoille rantautui ensimmäisenä pizza, ja maan ensimmäiset pizzeriat avattiin Kaakkois-Suomeen 1960-luvulla.

Vuonna 1961 ovensa avasi perustajansa Giovanni Tedeschin mukaan nimetty Ravintola Giovanni Haminassa. Vuonna 1964 hampaansa saattoi iskeä pizzaan myös Bar Adrianossa Lappeenrannassa, ja kyseisen pizzerian avanneesta Adriano Vinciguerrasta tulikin koko kansan pizzamannekiini, joka esitteli italianherkkua ympäri maata.

Suomen ensimmäisen pizzerian perustanut Tedeschi puolestaan pysyi Haminassa. Ravintola Giovanni sulki ovensa vuonna 1981 omistajansa kuoleman jälkeen, joten pizzan Suomeen tuonut mies ei ehtinyt nähdä pizzan muuntumista koko kansan perusruuaksi.

Maan varhaisimmat pizzeriat ovat siis sulkeneet ovensa jo aikoja sitten, mutta joitain 1970-luvulla avattuja pizzerioita on edelleen toiminnassa.

Ravintola Rodolfo on toiminut Helsingin Kruunuhaassa vuodesta 1970, ja se olikin aikanaan pääkaupungin ensimmäinen pizzeria. Tampereen keskustassa on puolestaan sijainnut Napoli-niminen pizzeria samalla paikalla vuodesta 1978.

Pizzerioiden voi sanoa demokratisoineen ravintolassa käyntiä. 1960-luvulle asti ravintolat olivat hienoja paikkoja, jotka käytännössä valitsivat asiakkaansa.

Pizzeria puolestaan oli monella tapaa matalamman kynnyksen ravintola kuin valkoisilla pöytäliinoilla varustettu serkkunsa.

Kun asiakas astuu pizzeriaan, hänen ei tarvitse olla gastronomian harrastaja osatakseen lukea ruokalistaa tai osatakseen syödä kyseistä ruokalajia oikeaoppisesti. Lisäksi pizza on yleensä hinnaltaan kohtuullista, ja viimeistään 1980-luvun nousukaudella entistä useammalla oli varaa syödä ulkona.

Suomalaisten pizzanhimo kasvoi syödessä. Pizzasta tuli 1980-luvulla ravintolaherkun lisäksi nopea välipala, kun mikroaaltouunit yleistyivät ja kansankielessä ”roiskeläpäksi” nimetty Saarioisten mikropizza näki päivänvalon vuonna 1981.

Nykyinen suomalaisravintoloille tyypillinen tapa tarjota sekä pizzaa että kebabia juontaa juurensa 1990-luvulle.

Vuosikymmenen alussa maahanmuuttajat saivat oikeuden omistaa kiinteistöjä ja yrityksiä Suomessa. Koska taloutta kurittaneen laman vuoksi työtä oli vaikea löytää, yksi jos toinenkin maahanmuuttaja päätti työllistää itse itsensä ja ryhtyä yrittäjäksi.

Lama-aikaan pizza kiri pihvin ohi ravintoloiden tilatuimmaksi ruokalajiksi. Koska suomalaiset olivat hyvinkin pizzanhimoista kansaa, pizzerian perustaminen oli bisneksen kannalta varsin varma valinta.

Uutuusruokalaji, kebab, kasvoi vähitellen toiseksi kestosuosikiksi pizzan rinnalle.

Maailmalla tällaisiin kebab-pizzerioihin harvemmin törmää, mutta Suomessa ne ovat juurtuneet etenkin osaksi lähiöiden ja maaseututaajamien ravintolatarjontaa. Tällaisten ravintoloiden asiakassuhteet voivat olla hyvinkin pitkiä, sillä alueella ei välttämättä ole juurikaan muita palveluja jäljellä.

Lähteet: Keskisuomalainen (26.12.2022), Yle (26.9.2023), Ilta-Sanomat (15.11.2020), ravintoloiden verkkosivut