MT selvitti: 65 Wolt-yhteistyöravintolan lihan alkuperästä pysäyttävät tulokset ‒ ”Emme seuraa kotimaisuusastetta”

Wolt kertoo, ettei se seuraa palvelustaan löytyvien ravintoloiden käyttämien raaka-aineiden kotimaisuusastetta. Kuva: Sanne Katainen

MT kävi läpi Helsingin ja Tampereen keskusta-alueella 65 Wolt-ravintolaa selvittäen niiden käyttämän lihan alkuperää. Alueet valittiin niiden koon mukaan. Woltin kautta voi tilata ruokaa Suomessa noin 90 kaupungissa.

Ravintoloihin lukeutui kiinalaisia ja nepalilaisia ravintoloita sekä kebab-, pizza-, hampurilais- ja kanaravintoloita.

Tarkasteluun valittiin Woltin suosittelemia ravintoloita, joita ehdotetaan Woltin sivuilla. Ravintoloiden nimiä ei ole jutussa tarkemmin eritelty, mutta niihin lukeutuu niin suuria ketjuja kuin yksittäisiä ravintoloitakin.

MT kysyi Woltilta, miten kotimaisuus näkyy heidän toiminnassaan. Woltilta kerrotaan, että yritykselle on tärkeä tarjota erilaisia vaihtoehtoja, joista valita.

”Pyrimme siihen, että lihan alkuperämaat näkyvät mahdollisimman selkeästi asiakkaalle, jotta esimerkiksi kotimaisia tuotteita suosiva löytää mahdollisimman nopeasti ja helposti hänelle sopivan vaihtoehdon”, Woltin tiedotuksesta kerrotaan sähköpostitse.

Kotimaista kanaa ei ravintoloista juurikaan löytynyt. Kuvituskuva. Kuva: Maarit Lähdesmäki

Woltin mukaan raaka-aineiden alkuperä kerätään ravintoloitsijoilta jo ennen kuin heidän ravintolastaan voi ostaa ruokaa Woltin kautta.

”Lihojen alkuperämaat ilmoitetaan ravintolan ruokakategorioiden kuvauksissa tai ravintolan Katso lisätietoja -kohdassa”, tiedotuksesta kerrotaan.

”Lihan alkuperä on Woltin sovelluksella pakollinen tieto, mutta emme seuraa lihojen kotimaisuusastetta tai tee erillisiä nostoja kotimaisuudesta.”

Todellisuudessa ilmoituksissa esiintyi selvityksessä paljon puutteita, eikä lihan alkuperää ilmoitettu välttämättä lainkaan.

Kotimaisen lihan osalta tilanne näytti parhaimmalta pizza- ja kebabravintoloissa. Helsingin alueella useat ravintolat ilmoittivat selkeästi lihan alkuperän, ja monessa tapauksessa liha oli suomalaista. Joukkoon mahtui myös puolalaista, ranskalaista, saksalaista ja kiinalaista kanaa. Sianliha oli lähtökohtaisesti suomalaista, kuten nautakin, joskin joissain ravintoloissa käytettiin brasilialaista ja espanjalaista nautaa.

Tampereella ravintolat eivät ilmoittaneet selkeästi lihan alkuperää, ja monessa tapauksessa alkuperä ei ollut ilmoitettu lainkaan. Asiakas ei siis tiennyt, mistä liha oli peräisin.

Kiinalaisten ravintoloiden kohdalla ei tarkastelujoukossa käytetty juuri lainkaan suomalaista lihaa kaupunkiin katsomatta. Kana oli peräisin suurimmaksi osaksi Thaimaasta, mutta myös Brasiliasta, Liettuasta ja Puolasta. Muutama ravintola käytti suomalaista kanaa.

Wolt kuljettaa ruokaa kotioville kaupungeissa. Kuva: Sanne Katainen

Kiinalaisravintoloiden naudanliha tuli Saksasta, Puolasta, Ranskasta, Liettuasta ja Espanjasta. Osa ravintoloista ilmoitti naudan lihan alkuperäksi ”useat EU-maat”. Sianliha taas tuli monessa ravintolassa Saksasta, mutta myös Belgiasta, Puolasta ja ”useista EU-maista”. Muutama ravintola käytti suomalaista naudan- ja sianlihaa.

Hyvää kiinalaisten ravintoloiden kohdalla oli se, että ravintolat ilmoittivat melko avoimesti, mistä liha on tullut.

Nepalilaisten ravintoloiden suurin puute oli kalan alkuperän ilmoittaminen. Yksikään tarkastelluista ravintoloista ei ilmoittanut kalan alkuperää millään tavalla Woltissa. Ravintoloiden kana oli pääosin peräisin Thaimaasta ja Brasiliasta, joskin yksi ravintola käytti suomalaista kanaa Tampereella.

Lampaanliha kuuluu oleellisesti nepalilaiseen keittiöön. Käytännössä kaikki ravintoloiden käyttämä lammas oli peräisin Uudesta-Seelannista, joskin tamperelaisravintola Subham käytti suomalaista lihaa.

Ravintolat valittiin Woltin suositellut-lajittelun perusteella eri kategorioittain. Kuva: Kuvankaappaus, Janiko Kemppi

Hampurilaisravintoloiden käyttämä kana tuli pääasiassa Suomesta sekä ”useista EU-maista”. Yksi ketju käytti thaimaalaista ja yksi alankomaista kanaa.

Hampurilaisravintoloiden käyttämä nauta tuli pääosin Suomesta, mutta joukossa oli myös ”EU-maita”. Yllätyksenä oli, että yksi suurimmista ketjuravintoloista eli McDonald’s ei ilmoittanut lainkaan lihan alkuperää Wolt-palvelussa tarkastellun ravintolansa osalta. Aivan sivun alalaidassa ohjattiin asiakasta siirtymään McDonald’sin sivuille tarkempien alkuperätietojen löytämiseksi.

Kanaruokiin ja erityisesti siipiin erikoistuneet ravintolat käyttivät pääasiassa suomalaista kanaa. Jotkin siipiravintolat eivät ilmoittaneet lainkaan lihan alkuperää.

Osa ravintoloista ilmoitti selkeästi lihan alkuperän. Kuva: Kuvankaappaus, Janiko Kemppi

Kun selvityksen tuloksia ynnätään, käy nopeasti selville, että kotimaisuus ei juuri Woltista löytyvien ravintoloiden listoilla loista. Yleisesti voi todeta, että alle puolet tarkastelluista ravintoloista käytti suomalaista lihaa ruoissaan.

Lisäksi alkuperän ilmoittamisessa ilmeni suuriakin puutteita. Siinä, missä jotkin ravintoloista ilmoittivat läpinäkyvästi lihan alkuperän, puuttui ilmoitus kokonaan monista ravintoloista Woltin ohjeistuksesta huolimatta.

Wolt kommentoi puutteellisia merkintöjä näin:

”Inhimillisiä unohduksia voi joskus sattua esimerkiksi ruokalistoja päivitettäessä, mutta jos huomaamme, että tieto puuttuu, pyydämme ravintolaa lisäämään sen.”

Ravintoloiden ilmoitustavat erosivat myös toisistaan. Joissain ravintoloissa alkuperä oli merkitty näkyvästi eri ruokalajien yläpuolelle, kun joissain tapauksissa joutui annoksen avaamaan erikseen ja katsomaan tiedot lisätiedoista.

Selvityksen perusteella kuluttajan kannalta kotimaisen lihan suosiminen ei ole kovinkaan helppoa Woltissa. Käyttäjältä vaaditaan itseltä perehtymistä asiaan, eikä Wolt esimerkiksi listaa suoraan kotimaista lihaa ja raaka-aineita käyttäviä ravintoloita.

Mainittakoon, että Wolt toimii toki ainoastaan kuljetuspalveluna ja ravintoloita yhteen kokoavana toimijana, ja ravintoloiden kotimaisuusaste olisi Woltista riippumatta sama.