Professori suomalaisten täysjyvätietämyksestä: "Eivät nuo ole järkyttävän isoja prosentteja"
Erään tutkimuksen mukaan yhdeksän prosenttia suomalaisista uskoo, että täysjyvää saadaan banaanista.
Täysjyväisyys tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että mitään siemenen kolmesta osasta eli leseitä, alkiota ja siemenvalkuaista, ei ole poistettu. Täysjyvätuotteita voivat siis olla kaikki viljatuotteet. Kuva: Jaana KankaanpääMT kertoi maanantaina elintarvikejätti Nestlen tutkimuksesta, jonka perusteella suomalaiset eivät tiedä, mitä täysjyvä oikeastaan on.
Yhdeksän prosenttia suomalaisista uskoo, että täysjyvää saadaan banaaneista. Tämän lisäksi 12 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että valkoisessa vehnäpatongissa on täysjyvää. Toisaalta täysjyväisinä nähdään myös siemenet ja pähkinät.
Täysjyväisyys tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että mitään siemenen kolmesta osasta eli leseitä, alkiota ja siemenvalkuaista, ei ole poistettu. Täysjyvätuotteita voivat siis olla kaikki viljatuotteet.
Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja sanoo, että Nestlen tutkimuksessa esiin nousseet prosenttiosuudet puutteellisista täysjyvätiedoista eivät olleet kovin isoja.
Yksi syy puutteellisten tietojen taustalla on professorin mukaan se, että aina tulee olemaan ihmisiä, jotka eivät tiedä vaikka täysjyvän alkuperää.
"Eihän semmoista asiaa ole, josta sata prosenttia ihmisistä tietää oikein", hän muistuttaa.
Toinen syy täysjyvätietämyksen puutteiden takana on professorin arvion mukaan se, että osa ihmisistä sekoittaa täysjyvän ja kuidun toisiinsa. Toisaalta sekaisin menevät täysjyvä, kuitu sekä tuotteen kasvispohjaisuus.
Jallinoja ei pidä kyselytutkimuksen tuloksia suurena yllätyksenä. Osa ihmisistä ei nimittäin yksinkertaisesti tiedä asioiden oikeaa laitaa tai ymmärtää kysymyksen väärin. Toisaalta taustalla voi olla myös se, etteivät kaikki seuraa ruokakeskustelua.
"Olisin ollut yllättynyt, jos 90 prosenttia olisi sitä mieltä, että banaanissa on täysjyvää. Eivät nuo ole järkyttävän isoja prosentteja kuitenkaan", hän sanoo.
Millä sitten täysjyvätietämys saataisiin paremmalle tolalle? Professorin mukaan perusravintoaineiden opetuksen pitää kouluissa ainakin pysyä ennallaan. Lisäksi myös pakkausmerkintöihin kannattaisi kiinnittää huomiota, jotta ihmisille ei synny vääriä mielikuvia.
Viime vuosina julkisuuteen on noussut runsaasti erilaisia ravintoasiantuntijoita ja -valmentajia. Tällaisilla ravintoneuvojilla ei useimmiten ole ravitsemus- tai edes terveysalan koulutusta. Jallinojan mukaan akateemisen koulutuksen saaneet ravitsemusasiantuntijat eli ravitsemusterapeutit tai ravitsemustieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat kuitenkin sellaisia, joiden sanomisiin voi ainakin pääsääntöisesti luottaa.
"Luottaisin kyllä siihen, että siellä (yliopistossa) opetetaan ihan oikeilla termeillä".
Sen sijaan sellaiset ravintoasiantuntijat, jotka itse itsensä pätevöittäneet, eivät saa professorilta kehuja.
"Eihän heillä välttämättä ole mitään koulutusta, mihin voi puuttua. Ei ole olemassa mitään tiettyä paikkaa, jossa he kouluttavat itsensä", hän muistuttaa.
Professori huomauttaa, että kaikkiin koulutuksiin ei kuitenkaan voi sisällyttää paljoa ravintoasioita. Hänen mukaansa tilanne onkin sellainen, että monenlaiset tahot esittävät julkisuudessa näkemyksiään ravitsemuksesta, ja ravitsemus- ja kansanterveysasiantuntijoiden joskus varsin epäkiitollinen tehtävä on näiden näkemysten oikominen.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
