Villiyrtit nyt kysyttyjä, mutta kerääjistä huutava pula

Aniko Lehtisen lempiyrttejä ovat iso maksaruoho, niittysuolaheinä ja maksaruoho. Kuva: Riitta Mustonen

Niittysuolaheinää lohen kastikkeessa, vuohenputkea salaatissa, keto-orvokkeja pastan päällä − ruoka- ja juoma-alan ammattilainen Aniko Lehtinen luettelee villiyrttisuosikkejaan.

Villiyrtit ovat nyt ravintola-alalla todella suosittuja. Lehtinen on ollut mukana Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa kolmivuotisessa villiyrttihankkeessa ja hän tuntee myös juomabisneksen.

”Villiyrtit ovat osa lähimatkailua, ruokaa, kestävää kehitystä. Ne lisäävät ihmisten hyvinvointia”, Lehtinen toteaa ja huomauttaa, että myös juomatuottajat ovat kiinnostuneita villiyrteistä.

”Joka ikisessä kotimaisessa ginissä on jotain villiyrttiä, panimot käyttävät niitä, kombuchan valmistajat myös ja jopa Hartwall tekee villivettä. Jos iso toimija lähtee mukaan, se tarkoittaa, että markkina on niin iso, että kannattaa tehdä.”

Lehtisen mukaan ainoa ongelma on villiyrttien keruu. Jos yritys haluaa vaikka maitohorsman versoa 50 kiloa, niin kuka sen kerää?

Poimulehteä voi käyttää salaatteihin ja vanhastaan sitä on käytetty myös rohdoskasvina esimerkiksi haavojen hoitoon. Kuva: Riitta Mustonen

Keruuverkosto on vielä kehittämisvaiheessa, mutta Kerääjä.fi-verkkopalvelua voi jo hyödyntää, toteaa toiminnanjohtaja Birgitta Partanen Arktisista Aromeista.

Parhaillaan yritetään luoda villiyrteille samantapaista ostopisteverkostoa, joka toimii marjoilla ja sienillä, mutta villiyrttien tuoretoimitus on vielä vähäistä.

”Tässä olisi kehittämisen paikka. Muutamat villiyrtit ovat tosi runsassatoisia ja niillä voitaisiin korvata viljeltyjä kasveja, kuten vaikka vuohenputkella salaatteja. Se olisi ilmastoviisasta ravintoa, ja ravintoloihin saataisiin lähituotantoa ja kerääjille ansioita”, Partanen luettelee.

Yrttien kuivaaminen on Partasen mukaan aika tehotonta pikku kuivureilla, ja jos kerääjä kuivaa tuotteita myyntiin, tulo muuttuu verotettavaksi.

”Osalla yrityksistä, kuten Yrttipajalla, on omia keruuverkostoja ja kuivauskapasiteettia”, Partanen lisää.

Ruohovartisia kasveja saa kerätä jokamiehen oikeudella. Isomaksaruoho on apolloperhosen ainoaa ravintoa, joten suositus on jättää siitä aina puolet poimimatta. Keto-orvokki on kaunis salaattien ja kakkujen koriste. Kuva: Riitta Mustonen

Ruohovartisia kasveja saa kerätä jokamiehen oikeudella, mutta maanalaisiin kasvinosiin ja puuvartisiin tarvitaan maanomistajan lupa. Niinpä esimerkiksi kuusenkerkkää saa kerätä vain maanomistajan luvalla.

Partanen huomauttaa, että kerääjä saa olla aika noheva, että yrteillä pääsee kunnon ansioihin. ”Se on työtä, ei vain hauskaa ajanvietettä, jos meinaa hankkeelle päästä.”

Yhtenä parhaimmista Partanen mainitsee kuusenkerkän, jossa on hänen mukaansa paljon mahdollisuuksia. Myös esimerkiksi vuohenputkessa ja maitohorsmassa olisi potentiaalia.

Lue myös:

Tiesitkö, että vuohenputkea voi myös säilöä talven varalle? Ilmainen luonnonyrtti sopii moniin ruokiin ja sen uskotaan tehoavan jopa peräpukamiin

Vuoden 2022 luonnontuotteet on valittu – vuohenputki sopii monenlaisiin ruokiin, mutta sen poiminnassa kannattaa olla tarkkana!