Maaseudun kehittäjien manifestissa halutaan nostaa kylät uuteen kukoistukseen: ”Maaseutu on Suomen ekologinen ja taloudellinen selkäranka”
Maaseudun kehittäjien mielestä kaupungistumisen ja keskittämishuuman kiihtyessä maaseutu ei ole saanut sille kuuluvaa arvostusta.
Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä (kuvassa vasemmalla), Piritta Syrjälä Aktion Österbotten r.f.:stä, Riikka Koskinen Töitä Suomesta Oy:sta ja Nora Backlund Svenska lantbrukssällskapens förbundista järjestivät viime viikonloppuna maaseutuleiri-tapahtuman Virroilla. Kuva: Amanda LehtolaJoukko suomalaisia maaseudun kehittäjiä on julkistanut maaseutuaiheisen manifestin, jossa halutaan tiivistää suomalaisen maaseudun ydin ja olemus.
”Kukaan ei omista maaseudun brändiä, mutta tuulettaa ja ravistella sitä pitäisi ja lähteä jopa rakentamaan kokonaan uudelleen”, maaseudun kehittämisen asiantuntija Piritta Syrjälä Aktion Österbotten ry:ltä toteaa.
”Maaseudulla toimii paljon vireitä yhdistyksiä ja kehittämishaluisia yrityksiä ja asuu ihmisiä, jotka uskovat maaseudun elinvoimaisuuteen. Kun käännetään negatiivisia mielikuvia positiiviseksi, lisätään myös mahdollisuuksien näkemistä ja rohkaistaan maalla asumiseen ja yrittämiseen”, Syrjälä muistuttaa.
Maaseudun manifesti
Mitä maaseutu on?
Monelle maaseutu on kärpäsiä, hiihtolatuja, laiduntavia lehmiä. Mökkejä joihin kaupunkilaiset pakkautuvat juhannuksen viettoon. Osalle se on mielikuva pitkistä etäisyyksistä ja lakkautettavista kyläkouluista, toisille paljaat varpaat aamukasteisella nurmikolla, mummolamuistot ja havumetsän pihkainen tuoksu. Mopopoikia, traktoritanssiaisia ja juoruakkoja.
Kun asiaa katsotaan vähän pintaa syvemmältä, nähdään että maaseutu ei ole ainoastaan kaupunkilaisten virkistymisalue. Se on Suomen ekologinen ja taloudellinen selkäranka. Se on tässä muuttuvassa maailmassa meidän paras turvatakuu. Maaseutu on ruoka-aitta, vesivaranto ja hiilinielu. Metsissä kasvaa meidän vientitaseemme ja sillä valmistetaan ja pakataan lähes kaikki kotimainen kauppojen hyllyille.
Mummonmökit eivät ole jämähtäneet historiaan, vaan ovat kytkettynä laajakaistaan. Yhä useammat tietotyöläiset tekevät kansainvälistä kauppaa savusaunan seinustalla. Yhä useammat kansainväliset matkailijat haluavat tulla kokemaan neljän vuodenajan luonnonvoimat.
Tämän lisäksi maaseudun henkiset rikkaudet ovat käsittämättömät. Se mitä suomalaiseksi identiteetiksi kutsutaan kuten: luontoyhteys, puhtaus, naapuriapu, rehellisyys ja sisu ovat syntyneet maaseudulla ja totta puhuen ne ovat ominaisuuksia, joita ilman ei kaupungin ulkopuolella edes pärjää. Maaseudulla korjataan, selvitään ja eletään kestävästi. Hädän hetkellä ystäviin voi todella luottaa. Järven ja metsän välissä, Otavan alla, ihmiset punnitaan tekojen mukaan. Siellä sukupuolella, ihonvärillä tai uima-asulla ei ole paljoakaan painoa.
Me olemme nähneet myös hädän. Kaupungistumisen ja keskittämishuuman kiihtyessä maaseutu ei ole saanut sille kuuluvaa arvostusta.
Tämä on kehityssuunta, jota me emme suostu katsomaan sivusta.
Me muistutamme koko kansakuntaa maaseudun tärkeydestä. Herätämme jokaisen suomalaisen metsäläisjuuret talviunilta ja nostamme kylät uuteen kukoistukseen.
Me olemme maaseudun nöyrien ja hiljaisten ääni.
Me teemme maaseudun ihmiset näkyviksi.
Me olemme rohkeasti maalaisia ja tämä tarina on vasta alussa.
Maaseudun manifestin tekemiseen osallistui lähes 40 maaseudusta innostunutta kehittäjää, toimijaa, yrittäjää ja kyläläistä.
Maaseudun Manifesti laadittiin ensimmäisellä Maaseutuleirillä, joka järjestettiin syyskuun 28.–29. päivinä Virroilla. Manifestin tekemiseen osallistui lähes 40 maaseudusta innostunutta kehittäjää, toimijaa, yrittäjää ja kyläläistä.
”Maaseutuleirin alkuperäinen tavoite oli tuoda ihmisiä matalalla kynnyksellä yhteen riippumatta siitä, mistä organisaatiosta tai näkökulmasta onkaan kiinnostunut maaseudun kehittämisestä. Halusimme tukea ihmisiä verkostoitumisessa ja luoda yhteistyömahdollisuuksia”, Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskinen toteaa.
”Leiriä suunniteltaessa kirkkaana johtoajatuksena oli tahtotila nostaa maaseutua esiin valtakunnallisesti, monipuolistaa maaseudun kuvaa ilman vastakkainasettelua kaupungin kanssa ja päivittää ajatusta siitä, minkälaisena Suomen maaseutu tunnetaan. Se tiivistyy nyt loistavasti maaseudun manifestissä”, Koskinen sanoo.
Maaseutuleirin järjestäjinä toimivat Koskinen, Syrjälä, SLF:n erityisasiantuntija Nora Backlund sekä Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.
Järjestäjien mukaan maaseutuleiri saa jatkoa ja tapahtumasta tehdään vuosittainen tilaisuus, jossa ihmiset yli organisaatiorajojen pääsevät vaihtamaan ajatuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
