PTT:N TALOUSTUTKA Hinnan puute ei tarkoita arvottomuutta
Vedet pilaantuvat ja maisema tuhoutuu, mutta työpaikat lisääntyvät ja julkisia palveluita on paremmin saatavilla. Väheneekö ihmisten hyvinvointi? Vai lisääntyykö se?
Maailma on täynnä asioita, joiden arvoa on vaikea määrittää. Asioita, jotka ovat tärkeitä, jotka lisäävät tai heikentävät hyvinvointiamme, mutta joilla ei ole hintaa.
Ilma, jota hengitämme, on ilmaista mutta elintärkeää. Luonnon monimuotoisuuden kaikkia hyötyjä ei tunneta, saati sitten arvoa, mutta on helppo ymmärtää, että monipuolisuus on turva – investointi tulevaan.
Julkisilla palveluilla kuten sairaanhoidolla on hinta, mutta ei sillä hyödyllä, jonka ihminen saa tietäessään palvelun olevan lähellä ja avun asiantuntevaa.
Kun jollakin asialla ei ole hintaa, jää se päätöksenteossa helposti muiden asioiden jalkoihin. Kyse ei ole yksittäisistä, pienen mittakaavan asioista, vaan sama ongelma sisältyy myös talouskehityksen keskeisimmän mittarin, bruttokansantuotteen kasvun, käyttöön.
Esimerkiksi ympäristötuho voi kasvattaa bkt:tä, koska tuhon torjunnan myötä taloudellinen aktiviteetti kasvaa. Ympäristötuhon todellinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin voi kuitenkin olla päinvastainen.
Hinnan puute ei tarkoita arvottomuutta. Se voi kuitenkin johtaa hyödyn tai haitan todellisen merkityksen vähättelyyn tai yliarviointiin. Tämän välttämiseksi tarvitaan menetelmiä, joiden avulla hinnallisia ja hinnattomia vaikutuksia voidaan verrata.
Hyötyjä ja haittoja on myös pystyttävä mittaamaan samalla mittayksiköllä. Yksikkö voi olla mikä vain – vaikkapa motti halkoja tai säkki appelsiineja. Helpoimmin ymmärretty mittari, ja siksi käyttökelpoisin, on kuitenkin raha.
Ympäristötaloustieteessä on kehitetty vuosikymmenien ajan menetelmiä, joilla voidaan arvioida markkinattomien hyötyjen rahamääräistä arvoa.
Esimerkiksi virkistysalueen taloudellista arvoa voidaan arvioida sen perusteella, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa alueelle päästäkseen. Veden laadun arvoa voidaan mitata kysymällä ihmisiltä kuinka paljon he olisivat halukkaita maksamaan laadun paranemisesta tai nykyisen tason säilymisestä.
Ympäristöhyötyjen tai muiden hinnattomien asioiden mittaaminen rahassa herättää suuria tunteita. Taloudellisessa arvottamisessa raha ei kuitenkaan ole keskeisin asia vaan se, että hyvin erilaisia asioita yritetään mitata samalla yksiköllä.
Tämäntyyppisen tutkimustyön tuloksia on maailmalla viime aikoina katsottu aivan uudenlaisella kiinnostuksella. Kilpailu luonnonvaroista ja maasta on kiihtynyt. Resurssien rajallisuuden seurauksena myös markkinattomuuden ongelma on noussut entistä selvemmin esiin, ja on havahduttu tarpeeseen saada markkinattomat hyödyt paremmin osaksi päätöksentekoa.
Kiinnostus taloudellista arvottamista kohtaan näkyy jo suomalaisessakin päätöksenteossa. Arvottaminen auttaa päätöksentekijöitä vertaamaan erilaisia vaikutuksia ja valitsemaan sen vaihtoehdon, joka lisää eniten ihmisten hyvinvointia. Näin hinnattomat mutta ihmisille arvokkaat asiat saavat tarvitsemansa painoarvon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
