Kiuru: Poikkeusoloissa on turvattava kaiken tasoisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus: "Tehohoidon paikkojen määrä ollaan nostamassa kaksinkertaiseksi, eli tuhanteen paikkaan"

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toteaa, että kriisiytyneessä tilanteessa riskiryhmiä priorisoidaan hoidossa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Eduskunnan tekemän valmiuslakikokonaisuuden keskeinen viesti on, että välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on turvattava myös poikkeusolosuhteissa.

"Olemme koonneet sosiaali- ja terveysministeriön virkakuntaa käymään läpi eri sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden toimintaa poikkeusoloissa. Huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin ja erityistä hoivaa tarvitseviin", perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toteaa.

Erikoissairaanhoidon sujuvuus on Kiurun mukaan viime kädessä sidoksissa perustason terveydenhuollon toimintaan.

Palvelupisteissä koettua koronasta johtuvaa painetta voidaan Kiurun mukaan, erityistasoa myöten, purkaa niin, että hoidetaan mahdollisimman monta ihmisten vaivaa jo perusterveydenhuollossa.

"Mitä paremmin perustason vastaanottotoiminta toimii, sitä vähemmän meillä on painetta erikoisterveydenhuollossa."

Kiireettömän hoidon osalta hoitoa voidaan tällä hetkellä harkitusti supistaa.

"Potilaista riskiryhmiä priorisoidaan tilanteessa, jossa infektiotilanne alkaa olla sellainen", Kiuru sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä 300 tehohoitopaikkaa ja 200 tehovalvontapaikkaa.

"Tavoitteena on lähitulevaisuudessa nostaa kapasiteetti kaksinkertaiseksi, eli tuhanteen paikkaan. Näillä paikoilla on tarkoitus varmistaa, että vakavasti sairaat saadaan hoitoon. Kaikki potilaat eivät voi tilanteen kiireellisyyden vuoksi väistää, vaan myös muita kuin koronapotilaita on edelleen voitava hoitaa", Kiuru sanoo.

Kiireettömiä leikkauksia perutaan.

"Sydänpotilaat ja muut kiireelliset tapaukset hoidetaan. Ketään kiireellisen avun tarpeessa olevaa ei ole tarkoitus jättää ilman leikkaushoitoa", ministeri jatkaa.

Kiurun mukaan valtioneuvosto on tehnyt linjauksen koronaviruksen testauskapasiteetin nostamiseksi.

"Se on nostettu jo 1 500 testiin päivässä. Tulemme nostamaan testauskapasiteettia heti 2 300 näytteeseen päivässä, jotta Suomeen saadaan lisää näytteenottopaikkoja, sujuvoitetaan näytteiden käsittelyä ja hankitaan uutta laitekantaa", Kiuru kertoo.

Julkisen ja yksityisen terveydenhuoltosektorin on tehtävä Kiurun mukaan saumatonta yhteistyötä testauksissa.

Epidemian huippuviikkoihin valmistauduttaessa on varmistuttava siitä, että hoitohenkilökunta pysyy terveenä.

"Tältä osin on vakavaksi otettu linjaus, jossa ulkomailta tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon kriittiseen henkilöstöön kuuluvat henkilöt ovat kahden viikon karanteeniajan kotonaan."

Krista Kiuru korostaa tilanteen vakavuutta.

"Valmiuslain linjaukset on tehty kansalaisten terveyden ja hengen turvaamiseksi. Se vaatii meiltä kaikilta sitoutumista määräysten noudattamiseen. Kontaktien välttäminen madaltaa epidemiahuippua ja antaa parhaan suojan ikäihmisille ja kaikille yli 70-vuotiaille. Heille valtioneuvosto antoi vakavan ohjeen, että kontaktien välttämiseksi on tehtävä kaikki, mitä tehtävissä on."

Kiuru kertoo, että Lapin hiihtokeskuksista palaavilla matkailijoilla on todettu kaksi koronavirustartuntaketjua.

"Jos näihin annettuihin yhteisiin suosituksiin ei sitouduta, on pohdittava, otetaanko uusia keinoja käyttöön. Liikkumisrajoituksetkin ovat keinovalikoimassa mukana, jos sellainen aika tulee. Nyt on aika ottaa hallituksen ohjeet vakavasti. Olemme tilanteessa, jossa monenlainen toiminta, joka olisi arkielämässä normaalia, asettaa nyt kanssaihmiset riskiin."