Lima ja sotkukalastajan murheena
”Sotkua ja limaa kertyy vedestä niin, että verkot täytyy vaihtaa jopa kaksi kertaa viikossa”, Saarijärvellä kalastava Juha Piilola kertoo.
Hänen mielestään humuksen ja ravinteiden pääsy vesiin pitää saada kuriin ja nopeasti. ”Järvestä pitäisi leipä repiä, mutta tilanne käy koko ajan kehnommaksi.”
Pahimmillaan avannosta nousee sellainen sotkukasa, että sen jälkeen on vene, vaatteet ja joka paikka sotkussa, hän kuvaa.
Kalatalouspalvelu Piilola -toiminimellä toimiva kalastaja on seurannut nyt kolme talvea tilannetta ja kehittänyt teorian siitä, miksi keväällä avannot ovat niin humuksen tärväämiä.
Alkutalvella humuspitoista vettä kertyy jään päälle ja kohvajääksi. Kun vesi haihtuu siitä, jää jään päälle humuslaikkuja. Talven ja kevään mittaan sateilla tulee nokea jäälle ja lopulta jään sulaessa ja veden virratessa avantoihin nokihumus kertyy niihin.
Piilola ei syytä pelkästään turvetuotantoa vaan kaikkea toimintaa, joka pilaa aiemmin puhtaiden järvien vedet. Kiintoaineksen määrä on lisääntynyt jo sen kolmen vuoden aikana kuin hän on kalastusta harjoittanut.
Keuruun kalastusalueen isännöitsijän Jukka Pulkkisen mielestä tilanne on ”enemmän kuin vakava”. Hänen mielestään nimenomaan turvetuotantoalueet ovat ainakin Saarijärven reitillä suurimpia syyllisiä veden laadun heikkouteen. Näkösyvyys on järvissä enää puolesta metristä metriin, kun aiemmin se oli useita metriä. Liejua voi olla aiemmin näkyvillä olleiden hiekkapohjien päällä neljäkin metriä.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
