40 000 kanalintua kuolee poroaitoihin ja sähkölinjoihin

Kuva: Markku Vuorikari

Ihmisen rakentamat maastoesteet verottavat joillakin alueilla lintukantaa enemmän kuin metsästys.

Metsähallitus aikoo selvittää, miten lintukuolemia voitaisiin vähentää esimerkiksi merkitsemällä aidat.

Merkitsemisestä on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Yhdysvalloissa.

Erilaisia aitoja on Lapissa noin 15 000 kilometriä. Valtaosa niistä on porotalouden käytössä.

Tappiot ovat niin merkittäviä, että erityisesti riistaväki on halunnut jo vuosia tehdä jotain. Nyt asia yritetään saada kunnolla jalalle, sanoo eräsuunnittelija Jarmo Katajamaa .

Katajamaan mukaan poronomistajat pitää saada mukaan hankkeeseen. Elinkeinolle ei myöskään haluta sälyttää uusia kustannuksia. Hän muistuttaa, etteivät poronomistajat ole syyllistyneet mihinkään.

Ulkopuolista rahoitusta varmaan tarvitaan. Porotaloudelle ei olla mitään sälyttämässä, kertoo aluejohtaja Jyrki Tolonen Metsähallituksen luontopalveluista.

Poronomistajat eivät hanketta vastusta, jos rahoitus järjestyy.

Ensin on kuitenkin tutkittava kunnolla. Siihen porotalouden rahat eivät riitä, että se joutuisi itse maksamaan kaikkien aitojen merkinnän, korostaa Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti .

Lapin kanalintukannat ovat alamaissa, ja monet metsästäjät ovat purnanneet saaliskiintiön pienuutta.

Tolosen mukaan aita- ja sähkölinjakuolemilla on vaikutuksensa lintukantoihin.

Se on kuitenkin vain yksi syy monista, joten kärjistys on turhaa, hän sanoo.

Lintuja vievät myös liikenne ja pedot. Metsästys karsii Katajamaan laskelmien mukaan Lapissa 60 000–160 000 kanalintua. Merkittävimpään tekijään on kaikkein vaikein vaikuttaa, koska se on luonto itse.

Myös Knuuti tyrmää väitteet, että lintukantojen romahdus johtuisi poroaidoista

”Poronhoitoalueen eteläosassa aitaa on vähiten, mutta lintukannat taitavat olla siellä kohta huonommat kuin pohjoisemmassa.”