Ilmastonmuutos voi nostaa merenpintaa Suomessa jopa metrin – katso kartasta asutko tulvariskialueella

Merenpinnan nousu voi aiheuttaa ongelmia Helsingissä. Kuva: Kari Salonen

Suomesta on kartoitettu 22 tulvariskialuetta. Kuva: Jukka Pasonen

Maapallon meret lämpenevät, happamoituvat ja niiden pinta nousee ennakoitua nopeammin. Lumen, jään ja roudan määrä puolestaan vähenee dramaattisesti. Niin käy myös Suomessa.

Tutkimusprofessori Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta kertoo, että Suomessa talvien lämpötilat kohoavat jopa 2–7 astetta nykyisestä ajanjaksolla 2040–2070. Lumipeite vähenee Etelä-Suomessa ja ohenee Lapissa selvästi.

"Vuonna 2070 lunta on Etelä-Suomessa korkeintaan silloin tällöin", Vihma totesi Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n meriraportin julkistamistilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.

Meritieteeseen perehtynyt professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta arvioi, että Suomessa merenpinta voi nousta 30 senttimetristä metriin vuosisadan loppuun mennessä. Perämerellä maankohoaminen tasapainottaa merenpinnan nousua.

Neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että merenpinnan nousulle altistuvat erityisesti Helsinki, Espoo, Hamina, Kotka, Loviisa, Turku ja Kemi. Lisäksi Suomessa on 17 tulvariskialuetta sisävesistöjen äärellä. Jokien tulvimisriskit ovat suurimmat Porissa ja Rovaniemellä.

Pahimmat tulva-alueet on kartoitettu tulvariskien hallitsemiseksi. Ilmaston muuttuminen huomioidaan myös rantakaavojen suunnittelussa ja hulevesien hallinnassa.

MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio arvelee, että Suomea viime vuosina koetelleet talvitulvat ja talvimyrskyt ovat vasta alkusoittoa. Ne haittaavat maa- ja metsätaloutta enenevissä määrin. Roudanpuute puolestaan vaikeuttaa puunkorjuuta ja lisää metsätuhoja.

Valtiosihteeri Mikko Koskinen liikenne- ja viestintäministeriöstä huomauttaa, että ikiroudan sulaminen vaurioittaa myös tiestöä ja lentokenttiä. Väylänpidossa on valmistauduttava rajuihin lumi- ja jääpeitteen vaihteluihin.

Husu-Kallio on huolissaan myös kalatautien lisääntymisestä. Suomelle tärkeä lohi stressaantuu ja sairastuu herkästi lämpötilan noustessa. Tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että merten perustuotanto vähenee monin paikoin. Kalansaaliit heikkenevät myös Suomessa.

Ilmastonmuutoksen siivittämä merten happivaje on nähtävissä Itämerellä, jossa pohjan happikatoalueet ovat laajentuneet.

Timo Vihma pitää IPCC:n raportin merkittävimpänä tuloksena sitä, että myös Etelämantereen jään on varmistettu sulavan. Ilmiö kiihdyttänee merenpinnan nousua entisestään.

Merenpinta nousee tällä hetkellä 5 millimetriä vuodessa. Syinä ovat jäätiköiden sulaminen ja lämpölaajeneminen. Merenpinnan nousuvauhti on raportin mukaan kiihtymässä 1–2 senttimetriin vuodessa.

Viime vuosikymmeninä meren hiilinielu on kasvanut, mutta tiedemiehet eivät tiedä, mihin suuntaan hiilinielu tulevaisuudessa kehittyy. Merten eliöiden ja kasvillisuuden, kuten meriruohoniittyjen, vähentyessä hiilensidontakapasiteetti pienenee.

Muutamassa vuosikymmenessä merijään pinta-alasta on kadonnut 40 prosenttia. Skandinavian ja Keski-Euroopan vuoristojäätiköistä 80 prosenttia saattaa kadota vuosisadan loppuun mennessä.

"Nykyinen ilmasto on jo niin lämmin, että monet pienet vuoristojäätiköt katoavat joka tapauksessa", Vihma toteaa.

Ikiroudasta vapautuvat kasvihuonekaasut puolestaan lämmittävät ilmastoa entisestään. Tutkijoiden painava viesti kuuluu, että päästöjä on leikattava tuntuvasti riskien ja tuhojen minimoimiseksi.

"Raportti kirittää myös Suomen ilmastotoimia. Voimme johtaa esimerkillä olemalla hiilineutraali ennen vuotta 2035. Se edellyttää merkittäviä lisäpäätöksiä ilmastotoimista ensi vuonna", tiedotti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Merten osalta koko maailmassa tarvitaan myös sopeutumistoimia, kuten rannikkoalueiden tulvasuojelua, luonnonsuojelualueiden verkostoja, elinympäristöjen ennallistamista, ravinnekuormituksen vähentämistä sekä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä.

Otsikkoa muokattu 27.9. klo 10.19 lisäämällä sana voi.

Lue myös:

Perjantaina lakkoillaan ilmaston hyväksi – voit vaikuttaa vaikket pääsisi mielenosoituksiin

Professori varoittaa: Ilmaston lämmetessä Itämeren hiilinielu voi kääntyä hiililähteeksi

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli: Jää ja lumi sulavat nyt kiihtyvää tahtia ja merien pinta nousee

WWF: Suomi voi heittää hyvästit lumi- ja jäätalville – metsätuhot lisääntyvät