Analyysi: Suomalainen rakennusvienti on tänään suunnittelua ja konsultointia — Bagdadin konferenssipalatsi ja kostamukset ovat mennyttä aikaa

Suunnittelu ja tietomallien hyödyntäminen ovat suomalaisen rakennusosaamisen vientiosaamista. Vietnamin Ho Chi Minhissä Saigon-joen ylittävä Thu Thien 2 -silta on WSP Finlandin käsialaa. Kuva: WSP Finland Oy

Kuuluin syksyllä toistamiseen tuomaristoon, joka valitsee kuluvan vuoden aikana valmistuneen tai valmistuvan rakennusprojektin vuoden rakennushankkeeksi.

Rakennusalan akateemisten ammattilaisten ammattijärjestö RIL ry jakaa vuotuisen RIL-palkinnon rakennustyölle, -kohteelle tai -konseptille, joka edustaa parhaiten korkealuokkaista, laadukasta ja innovatiivista suomalaista rakennusinsinööritaitoa.

RIL ry jakoi tunnustuksen ensimmäisen kerran 50 vuotta sitten vuonna 1972.

Aiempina vuosina on palkittu myös suomalaisrakentajien huikeita projektivientikohteita. Näihin kuuluvat esimerkiksi suomalaisten Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin rakentama konferenssipalatsi (1986) ja Neuvostoliiton Kostamuksen kokonainen kaivoskaupunki (1986).

Tänä vuonna päätuomarina toiminut kansanedustaja Elina Valtonen (kok.) julkisti RIL-palkinnon voittajaksi Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamon. Palkinto jaettiin juhlavasti Helsingin Säätytalolla eilen perjantaina.

Espoon jätevedenpuhdistamo on palkintonsa ansainnut. Kuntayhtymä HSY:n kahdeksan vuotta kestänyttä ja nyt valmistuvaa hanketta kuvataan perusteluissa ”vuosikymmenen merkittävimmäksi ympäristöteoksi Suomessa”. Konkreettista Itämeren suojelua yhdistettynä energiaviisaisiin ratkaisuihin.

Huomionarvoista palkintojen jaossa oli, että kunniamaininnan sai Vietnamin Ho Chi Minhin kaupunkiin rakennettu ja Suomessa suunniteltu näyttävä silta yli Saigon-joen.

Siltavienti on korkean teknologian suunnittelun ja palvelun vientiä – ei niinkään itse rakentamista. Vietnamiin rakennetussa sillassa on käytetty samaa tietomallia ja ohjeistusta kuin Suomeenkin rakennettavissa silloissa.

Ho Chi Minhin sillan suunnittelusta vastasivat suomalaiset WSP Finland Oy ja Sofin Consulting Oy. Pääsuunnittelija WSP Finland on vastannut myös sillan arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta.

Ho Chi Minhin silta on näyttävä 110 metriä korkeine pyloneineen. Muodoltaan se on erikoinen mutta ratkaisultaan optimaalinen. Ilmaston muuttuessa on varauduttava koviin tuulioloihin, veden pinnan nousuun ja eroosioon.

Kotimaisen rakennusviennin painopiste onkin kallistunut suunnitteluun ja konsultointiin. Suomalaisten rakennusyhtiöiden ja vientiyhteenliittymien näyttävät rakennusprojektit ovat jääneet.

1960- ja 1970-luvuilla rakentaminen oli Suomen kansainvälisin toimiala. Mittavaa projektivientiä oli niin entiseen Neuvostoliittoon kuin Lähi-idän arabimaihin. Suomalaisrakentajat saivat taloudellisia voittoja ja kokivat syviä tappioita.

Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 ja sitä edeltänyt bilateraalikaupan loppuminen romahduttivat suomalaisrakentajien toiminnan itänaapurissa.

Kauppavaihdossa rakennusalan yhteenliittymä, Finn-Stroi Oy, toteutti 1970- ja 1980-luvuilla suuria rakennusprojekteja: Kostamuksen kaivoskaupunki, Svetogorskin paperitehdas ja Viipurin selluloosa ja paperitehdas.

Osakkaina Finn-Stroissa oli aikansa kahdeksan suurta suomalaista rakennusyhtiötä.

Rakennusviennin osuus Suomen ja Neuvostoliiton välisestä kaupasta oli lähteiden mukaan suurimmillaan kymmenen prosentin luokkaa.

Vaihtokaupassa mahdollista oli sekin, että korkean kustannustason maasta, Suomesta, vietiin työtä matalan kustannustason maahan.

Venäjä piti vientirakentajat sittemmin liikkeellä. YIT, SRV, Lemminkäinen sekä esimerkiksi pientalorakentajat Finndomo, Honka jatkoivat rakennusvientiään 2000-luvulla.

Venäjän hyökkäykset Georgiaan ja Ukrainaan ja niitä seuranneet kansainväliset pakotteet tekivät lopun suomalaisyhtiöiden rakennustoiminnasta Venäjällä.

28. huhtikuuta 2022 rakennusyhtiö SRV tiedotti sodasta ja sen aiheuttaman markkinatilanteen takia kirjanneensa taseestaan alas 141,2 miljoonaa euroa, lähes koko omistuksensa Venäjällä.

Moraali, eettisyys ja ympäristöllinen kestävyys ovat rakentamisen nousevia trendejä. Libyan diktaattori-eversti Muammar Gaddafille rakennettu asetehdas, Nigerian sotilasjuntan armeijalle rakennetut asunnot tai Venäjän armeijan sotilaskylän rakentaminen Suomen rajan läheisyyteen Alakurttiin eivät enää tänään olisi tavanomaisia Suomen rakennusteollisuudelle tai harjoitetulle vientipolitiikalle.

Tahtirakentaminen, allianssiosaaminen, algoritmien ja tietomallien hyödyntäminen lyhentävät rakennusaikaa, parantavat tuottavuutta työmailla ja auttavat pysymään asetetuissa aikatauluissa ja budjeteissa.

Vanha tavoite tehdä kerralla valmista ei ole ollut helppo tavoite saavuttaa – vieläkään.