Suomen liikenneverkkojen korjausvelka kasvaa koko maassa, todetaan tuoreessa maakuntien tie- ja rata-analyysissä. Kuva: Pentti Vänskä
Tiestön ja rautateiden korjausvelka kasvaa koko maassa — ”Mitä huonompaan kuntoon infra päästetään, sitä kalliimmaksi korjaaminen tulee”
Maakuntien tie- ja rata-analyysissä vaaditaan, että Suomen liikenneverkon korjausvelkaa on ryhdyttävä taittamaan välittömästi.
Korjausvelkaa Suomen teillä on eniten Uudellamaalla, jossa liikennemäärät ovat suuria. Kuvassa on kehä III -tie Vantaankosken kohdalla. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen tieverkon ja rautatiestön korjausvelka on kasvanut jo pitkään, todetaan maanantaina julkistetussa maakuntien tie- ja rata-analyysissä.
”Elinkeinoelämällä on pysyvä huoli logistiikan kunnosta ja edellytyksistä. Tiestön ja rautateiden kasvava korjausvelka on ongelma, joka vaikuttaa kielteisesti kotimaiseen teollisuuteen, yritysten investointihalukkuuteen ja sitä kautta Suomen talouteen”, johtava asiantuntija Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta toteaa.
Destian projektipäällikkö Timo Huhta huomauttaa, että heikkokuntoisen tiestön ja rautatieden kunto Suomessa on lisääntynyt.
”Huolestuttavaa on, että myös merkittävä osa nyt tyydyttävässä kunnossa olevasta infrasta on siirtymässä heikompaan kuntoluokkaan. Niin pohja- kuin pintakunto on heikkenemässä liikenneverkossa”, Huhta sanoo.
Destian projektipäällikön mukaan korjausvelka paisuu koko maassa.
”Nykytiedon valossa investointeja on tulossa paljon läntiseen ja eteläiseen, mutta myös pohjoiseen Suomeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kuljetustarpeita olisi ympäri Suomen. Itärajan tuntumassa on myös paljon merkittävää teollisuutta. Korjausvelkaa on pystyttävä taittamaan koko maassa”, Huhta painottaa.
”Alempiasteisen tieverkon merkitystä ei missään nimessä saa unohtaa.” Petri Malinen
Eniten huonokuntoisia pääteitä on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla.
Eniten korjausvelkaa on kantateillä Uudellamaalla, jossa myös raskaan liikenteen volyymi on selkeästi suurin. Seuraavaksi eniten korjausvelkaa on kantateillä Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.
Alemman tieverkon korjausvelassa korostuvat Uudenmaan jälkeen Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi.
”Alempiasteisen tieverkon merkitystä ei missään nimessä saa unohtaa. Tieverkon on välttämätöntä olla alempiasteisten teiden osalta siinä kunnossa, että yritykset voivat hoitaa velvollisuutensa”, Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.
Rataverkon korjausvelkaa on eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.
”Raideliikenne on häiriöherkkää. Rataverkon puuttellisesta kunnosta kertoo se, että vuonna 2022 joka neljäs liikennöinti raiteilla kohtasi jonkin häiriön”, Timo Huhta kertoo.
Kehä III:n logistiikkavyöhykkeen liikenteen sujuvuuden varmistaminen on tärkeää koko Suomen logistiikan toimivuudelle, maakuntien tie- ja rata-analyysissä todetaan.
Keski-Suomi ja Pirkanmaa nimetään välittäjämaakunniksi. Kyseisissä maakunnissa liikenneverkkojen kunto korostuu, sillä tavaraa ja ihmisiä liikkuu Pirkanmaan ja Keski-Suomen halki runsaasti kaikkiin ilmansuuntiin
Investointien näkökulmasta Etelä- ja Länsi-Suomen roolin katsotaan tulevaisuudessa kasvavan.
Toisaalta myös Pohjois-Suomi on entistä tärkeämpi, sillä Nato-jäsenyys korostaa pohjoisten alueiden turvallisuuspoliittista ulottuvuutta.
”Suomen Nato-jäsenyys asettaa infrastruktuurillemme uudenlaisia näkökulmia. Erityisesti pohjoisen ja arktisen alueen puolella liikenneverkon toimivuus on hyvin tärkeää. Huoltovarmuuskysymyksissä yhteydet Ruotsiin ja Norjaan ovat jatkossa hyvin tärkeitä”, Professori Jorma Mäntynen Destiasta toteaa.
”Tiestön kunto pitää saattaa ajan tasalle ja raidepuolella on kosolti pullonkauloja korjattaviksi.” Alina Koskela
Toimitusjohtaja Paavo Syrjö INFRA ry:stä peräänkuuluttaa useamman hallituskauden ylittäviä toimenpiteitä Suomen tie- ja rautatieverkon korjausvelan taittamiseksi.
”Puhutaan kokonaisuudessaan noin neljän miljardin euron suuruisesta korjausvelasta. Sitähän ei saada yhdessä hallituskaudessa millään nollille, vaan tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma, jota toteutetaan.”
Syrjö katsoo, että järeät kunnostustoimet pitäisi käynnistää välittömästi.
”Mitä huonompaan kuntoon infra päästetään, sitä kalliimmaksi sen korjaaminen tulee.”
Metsäteollisuuden logistiikkapäällikkö Alina Koskelan mukaan infran korjausvelka heikentää konkreettisesti Suomen taloutta.
”Tiestön kunto pitää saattaa ajan tasalle ja raidepuolella on kosolti pullonkauloja korjattaviksi.”
Suomen teiden ja ratojen palvelukykyä koskevan raportin ovat teettäneet Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Infra ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Suomen Yrittäjät.
Raportin on laatinut Destian Strategiset liikennejärjestelmät -yksikkö sekä Correct Consulting. Destialta työryhmän muodostivat johtaja, professori Jorma Mäntynen sekä diplomi-insinöörit Riku Huhta, Markus Pajarre ja Pertti Virtala. Correct Consultingilta työryhmässä oli diplomi-insinööri Kyösti Orre.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
