Paikallisen sopimisen uudistukselle täystyrmäys palkansaajakeskusjärjestöiltä

SAK:n mukaan hallituksen suuntaviivat paikallisen sopimisen laajentamisesta polkevat rajusti suomalaisen työntekijän työehtoja. LEHTIKUVA / Mesut Turan.  

Paikallisen sopimisen uudistusta valmistelleen kolmikantaisen työryhmän työ saa täystyrmäyksen palkansaajakeskusjärjestöiltä.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi torstaina uudistuksen suuntaviivoista. Lausuntokierroksen työryhmän mietinnöstä on määrä alkaa helmikuun aikana.

Hallituksen tavoitteena on tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.

SAK:n mukaan hallituksen suuntaviivat paikallisen sopimisen laajentamisesta polkevat rajusti suomalaisen työntekijän työehtoja ja mahdollistavat entistä räikeämmän ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön.

SAK:n työmarkkinapäällikön Rami Lindströmin mukaan paikallisen sopimisen laajeneminen järjestäytymättömiin yrityksiin vie työmarkkinaosapuolilta mahdollisuuden valvoa työehtojen vähimmäistason toteutumista.

”Samalla koko suomalainen työmarkkinajärjestelmä heikkenee, työehtosopimusten kattavuus laskee ja sitä kautta suomalaisten työehdot heikkenevät pitkällä aikavälillä kautta linjan”, Lindström sanoo SAK:n tiedotteessa.

STTK kertoi jättävänsä mietintöön eriävän mielipiteen. Järjestön mukaan sopimisesta työpaikoilla tulee sekavaa, kun paikallinen sopiminen laajenee koskemaan järjestäytymättömiä työnantajia.

”Työtä on tehty tiukassa aikataulussa ja valmistelussa on ollut kiire. Hallitusohjelman tarkat kirjaukset lopputuloksesta eivät ole mahdollistaneet aitoa kolmikantaista valmistelua. Palkansaajapuolen näkemyksiä ei myöskään juurikaan ole huomioitu mietinnössä”, STTK:ta työryhmässä edustanut juristi Sanna Rantala sanoo järjestön tiedotteessa.

Akavan mukaan paikallisen sopimisen lakipaketissa on pahoja valuvikoja. Järjestön mukaan muutokset voivat lisätä riskiä työnteon vähimmäisehtojen ohittamiselle ja työvoiman hyväksikäytölle sekä heikentävät yrityskentässä järjestäytymisen kannusteita.

”Toisin kuin työministeri Arto Satonen ja muut hallituksen ministerit ovat julkisuuteen esittäneet, kolmikantainen työryhmä ei ole toiminut paikallisen sopimisen neuvotteluelimenä. Valmistelu on tehty yksipuolisesti hallituksen ja työnantajien näkemyksiin nojaten”, työmarkkinajohtaja Ville Kopra sanoo Akavan tiedotteessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan paikallinen sopiminen etenee lakipaketin myötä oikeaan suuntaan. EK:n mukaan paikallisen sopimisen lisääminen on sekä työntekijöiden että yritysten etu. Järjestön mielestä paikallisen sopimisen lisäämisellä voidaan vastata kansainvälisen kilpailun haasteisiin ja turvata yrityksen kilpailukyky.

EK:n asiantuntija Suvi Lahti-Leeve korostaa järjestön tiedotteessa, että työehtosopimuksesta voitaisiin jatkossakin poiketa paikallisella sopimuksella vain työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Hallituksen tavoitteena on antaa paikallista sopimista koskeva esitys eduskunnalle tämän vuoden kesäkuussa. Lakimuutokset tulisivat suunnitelman mukaan pääosin voimaan ensi vuoden alussa.