Lähteenmäen Esa rakensi talon haapapuusta – kestää satoja vuosia

Esa Lähteenmäki rakentaa saunarakennuksen yläkertaan haapapuusta toimintatilaa, jonka kattoon tulee kuituvalosta tähtitaivas ja kuunsirppi. Kuva: Sanne Katainen

Lähteenmäen asuinrakennus on rakennettu haapahirrestä ja myös sisätiloissa on paljon haapalautaa. 

Haavasta saa moni-ilmeisiä sisäseiniä. 

Haapahirret eivät ole pahasti vääntyneet. 

Saunaterassilta ja poreammeesta on mukavat näkymät ulos. 

Portaat, kaiteet ja pöydät ovat haavasta. 

Kuva: Sanne Katainen

"Haapatalo kestää havupuuta pitempään, on edullisempaa ja ilmeikkäämpää", Oripäähän haavasta talon rakentanut Esa Lähteenmäki luettelee haavan etuja rakentamisessa.

Taloja on itse asiassa kaksi. Asuinrakennus on tehty haapahirrestä seitsemän vuotta sitten. Uudempi haapalaudasta tehty toimii sauna- ja ravintolatilana Lähteenmäen Toimintaloma-yrityksessä, joka vuokraa lomamökkejä, järjestää kokouksia ja juhlia sekä myy tontteja.

Lomakylä sijaitsee Harjureitti-ulkoilureitin vierellä Lounais-Suomen pohjoisosissa.

Haavasta Lähteenmäki on tehnyt myös monta muuta rakennusta, esimerkiksi grillikodan.

"Haapa kestää seinissä satoja vuosia, paljon pitempään kuin männystä tai kuusesta tehdyt hirret. Esimerkiksi Oulussa on tutkittu 600 vuotta vanhaa haaparakennusta", Lähteenmäki kertoo. "Haapaan ei tule myöskään toukkia tai tuhohyönteisiä ja se säilyy sisäseinissä vaaleana."

Seinät täytyy kuitenkin pitää irti maasta ja suojata räystäillä niin kuin rakennukset yleensä.

Haavasta rakennetaan kuitenkin hyvin vähän, Lähteenmäki ei itse tiedä yhtään muuta haapataloa. Tärkein syy tähän lienee, että haapa vääntyy ja halkeilee kuivuessaan ja kuivuu hyvin hitaasti.

Haavan solukkorakenne on sellainen, että se kuivuu pääasiassa puun päästä, ei pinnasta, Lähteenmäki selvittää.

Omissa rakennuksissa vääntyminen ei ole ollut Lähteenmäen mukaan kuitenkaan ongelma. "Vääntyminen ja halkeilu pitää ottaa huomioon jo puuta sahatessa. Sahaus pitää tehdä oikeassa suunnassa ja vaatii taitavan sahurin."

Kuivumisajan tulee olla myös tarpeeksi pitkä. Puut kaadetaan alkukesällä metsään rasiin eli niitä ei karsita, jolloin lehdet imevät kosteutta kesän ajan.

Syksyllä rungot sahataan tukeiksi odottamaan sahausta seuraavaan vuoteen. Haapatukki ei kosteanakaan sinisty päinvastoin kuin havupuu.

Haapaa ei saa ulkoa maalata, mikä estäisi kosteuden poistumista rakenteesta.

Halkeilua estetään sahaamalla seinää tehdessä hirren alalaitaan rako puun sisään.

Hirsiseinissä on pellavaeriste, jota Lähteenmäki on myös laittanut suurimpiin halkeamiin. Pääasiassa halkeamat jäävät sahausraon ansiosta puun sisään.

Lähteenmäki on käyttänyt rakentamiseen tuhansia työtunteja. Hän esimerkiksi hioo laudat ja valitsee ne niin, että kaunis pinta tulee esiin.

"Haavassa on usein kovaa lahoa, joka on kuivuttuaan yhtä kovaa kuin terve puu, mutta tummempaa ja kauniimpaa. Laholauta elävöittää kauniisti seinäpintoja."

Haavasta Lähteenmäki on valmistanut myös pöytiä ja jakkaroita.

Rakentamisessa käytetty haavat Lähteenmäki on ostanut lähiseudun metsänomistajilta. Hinta oli parikymppiä kuutiometriltä ja Lähteenmäki maksoi vain niistä puista, jotka otti käyttöön. Loput menivät hakkeeksi. Sahaus tehtiin pääasiassa vannesahalla.

Parikymmentä vuotta palkkatöissä TVO:lla toiminut Lähteenmäki osti kotikylältään aikanaan 13 hehtaarin tilan, jossa viljeli porkkanaa ja punajuurta. Myöhemmin hän sai alueelle rakennuskaavan, jossa on 46 tonttia. Niistä 10 on vielä myymättä.

Tontille on kaivettu lampia, joissa kiertää viereisen harjun pohjavesi. Tonttien ostajat arvostavat Harjureittiä, joka on mukava hiihtoreitti.

Toimintaloma-yritys pyörii Lähteenmäen mukaan kohtalaisen hyvin, koska kulut ovat pienet. Palkattua väkeä ei ole, ruuat juhliin toimittaa pitopalvelu.

Lähteenmäki esittelee Toimintalomaa Okra-näyttelyssä sisätiloissa osastolla F8.