Ympäristöhaittojen aiheuttajat voivat hyvitellä tekosiaan kunnostamalla luontokohteita – tutkijat kaipaavat hyvityksiin pelisääntöjä

Monimuotoisuutta voidaan kehittää parhaiten luontotyypeillä, joiden ennallistaminen tai hoito osataan jo. Esimerkiksi monien uhanalaisten niittytyyppien arvioidaan soveltuvan kompensaatioon. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Suomen ympäristökeskus Syke kannustaa päättäjiä kehittämään lain, joka luo ekologiselle kompensaatiolle pelisäännöt. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rakennusteollisuus voi hyvittää aiheuttamiaan ympäristöhaittoja parantamalla luonnon monimuotoisuutta toisaalla.

Ekologisten kompensaatioiden testaaminen sisältyy kevään 2019 hallitusohjelmaan.

Hyvitykset voivat olla esimerkiksi maatalouden perinneympäristöjen kunnostamista tai ojitettujen soiden ennallistamista. Lähtökohtana tulee olla, että kompensoinnin maksaa haitan aiheuttaja ja lopulta kenties kuluttaja tuotteiden hinnoissa.

Hyvitysten suunnittelu ja kokeilu tulisi tehdä täysin luonnon etua ajatellen. ”Kompensaationa tehtävät toimenpiteet voivat olla monimuotoisuudelle hyödyllisiä, jos ne ovat aidosti uusia, siis sellaisia joihin ei vielä ole muuta velvoitetta", tarkentaa suunnittelija Minna Pekkonen Sykestä.

Monimuotoisuutta voidaan kehittää parhaiten luontotyypeillä, joiden ennallistaminen tai hoito osataan jo. Esimerkiksi monien uhanalaisten niittytyyppien arvioidaan soveltuvan kompensaatioon. Hoitamalla niitä voidaan parantaa niiden lajiston elinmahdollisuuksia ja ehkäistä umpeen kasvamista.

Hyvityskohteiden sijoittelulla voidaan tukea jo olemassa olevaa luonnonsuojelualueiden verkostoa.

Syken mukaan virtavesien kunnostus sopisi hyvin kompensaatioiden kohteeksi. Luontaisen virtaaman vaihtelun palauttaminen, uusien elinympäristöjen rakentaminen ja muut kunnostustoimenpiteet parantaisivat virtavesien kalastoa ja lisäisivät luonnon monimuotoisuutta.

Lisäksi voitaisiin purkaa vesivoiman kannalta vähämerkityksellisiä patoja.

Syke painottaa, että maankäytön muutokset ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Kompensaatiot eivät yksin pysäytä monimuotoisuuskatoa, mutta kompensaatiotarpeen arviointi tekee luonnolle aiheutettavan haitan näkyvämmäksi ja kenties kannustaa pyrkimään mahdollisimman vähäisiin haittoihin.