Klapikauppa käy taas kiivaana

Polttopuu, klapi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Polttopuukauppa käy taas kiivaana, vaikka kunnon pakkaset eivät ole vielä alkaneet. Kysyntää ovat kasvattaneet parin viime talven paukkupakkaset ja tulisijojen yleistyminen.

Syys- ja lokakuu olivat ennätysvilkkaita, kertoo klapikauppias Eero Raina Seinäjoelta.

”Ihmiset varautuvat kylmään talveen. Viime talvi opetti, että liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin. Klapit alkoivat käydä vähiin jo joulun alla, ja kevättalvella niistä joutui pulittamaan kovia hintoja.”

Rainan tilalla viljellään myös viljaa, mutta polttopuukaupan merkitys on koko ajan kasvanut. Klapit alkavat olla pian pääelinkeino, isäntä huomauttaa. Hän tekee klapit ostopuusta ja kuivaa ne koneellisesti.

Paras menekki on koivulla.

”Paljon muuta ei kysytäkään. Ne, joilla on keskuslämmityskattila, ostavat keväisin jonkin verran sekapuuta, lähinnä mäntyä ja haapaa.”

Koivun etuna on, että se tuottaa tehokkaasti lämpöä eikä räisky palaessaan.

Laadukkaan, kuivan koivuklapin tunnistaa siitä, että klapit kilahtavat, kun niitä lyö yhteen. Puu ei saa olla mustunut eikä pehmeä, Raina opastaa.

Tyypillinen polttopuun ostaja on kaupunkilähiössä asuva omakotitaloasukas. Keskivertotaloudessa klapeja kuluu neljästä viiteen mottia talvessa. Tällä määrällä takkaa voi polttaa melko ahkerasti, Raina huomauttaa.

Polttopuuta myös viedään Suomesta jonkin verran Norjaan. Enin osa lähtee Pohjois-Suomesta, mutta myyjiä on myös etelämpänä.

”Puuta menee niin paljon kuin vain ehtii tehdä”, kertoo Martti Potka Kurikasta.

Eläkkeellä oleva mies on myynyt klapeja Norjaan yli kymmenen vuotta.

Omasta metsästä saadut koivuklapit pakataan Kurikassa pieniin verkkosäkkeihin. Puuta ostaa pohjoissuomalainen rekkafirma, joka kuljettaa ne Pohjois-Norjaan. Rekat tuovat muun muassa jäämeren turskaa, ja klapit kulkevat niiden paluukuormissa.

Norjassa polttopuut ostaa sikäläinen rautakauppa, jossa niitä myydään samaan tapaan kuin suomalaisilla huoltoasemilla, Potka selittää.

Norjassa riittää klapeille kysyntää, sillä siellä rajoitettiin suojelusyistä jo vuosia sitten puun ottoa pohjoisen niukoista metsistä. Lisäksi määräykset vaativat, että taloissa on oltava varalämmön lähde.