Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Suomeen esitetään koulutustarpeen ennakointia helpottavaa opettajarekisteriä – nykyinen opettajatiedonkeruu on selvistysryhmän mukaan riittämätöntä

    Uuden opettajarekisterin myötä kerran kolmessa vuodessa tehtävästä opettajatiedonkeruusta voitaisiin luopua
    Selvitysryhmän mukaan on välttämätöntä, että julkisella vallalla on käytettävissään lasten ja nuorten opetusta kuvaavia ajantasaisia tilastoja eri puolilta Suomea. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
    Selvitysryhmän mukaan on välttämätöntä, että julkisella vallalla on käytettävissään lasten ja nuorten opetusta kuvaavia ajantasaisia tilastoja eri puolilta Suomea. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN 

    Opettajien tietojen keräämistä ja mahdollista rekisterin perustamista selvittänyt ryhmä on päätynyt esittämään opettajarekisterin perustamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän selvitysryhmän mukaan lasten oikeuksien toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että julkisella vallalla on käytettävissään lasten ja nuorten opetusta kuvaavia ajantasaisia tilastoja eri puolilta Suomea.

    Selvitysryhmän mukaan opettajatiedonkeruu on tällä hetkellä riittämätöntä luotettavan ja ajantasaisen tilastoinnin ja seurannan näkökulmasta. Nykyinen tiedonkeruu perustuu kolmen vuoden välein tehtävään kyselyyn.

    "Tietovaranto tukee koulutustarpeiden ennakointia, kansallista koulutuksen kehittämistä, kasvatuksen ja koulutuksen arviointia, sekä opettajakoulutuksen ja koulutuksen tutkimuksen kehittämistä", selvitysryhmä toteaa raportissa.

    "Luotettavan ja ajantasaisen rekisteripohjaisen tiedonkeruun tarve on ilmeinen, eikä sille ole olemassa hyviä vaihtoehtoja."

    Ryhmän visiossa opiskelijarekisteri ulotettaisiin eri oppiasteille vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rekisteri otettaisiin käyttöön esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa. Myöhemmässä vaiheessa sen piiriin voitaisiin tuoda myös muun muassa varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen opettajat. Viimeisessä vaiheessa harkittaisiin rekisterin laajentamista korkeakouluihin.

    "Opettajarekisterin edistämiseen on selkeät perustelut. Odotan mielenkiinnolla tulevan lausuntokierroksen palautetta opettajarekisteristä, selvitys ja koulutuskentän lausunnot antavat pohjan päätöksille asiassa", tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoo tiedotteessa.

    Opettajarekisterin kehittämistyön arvioidaan kestävän noin viisi vuotta. Perustamiskustannuksien arvioidaan olevan noin kolme miljoonaa euroa, minkä lisäksi rekisterin vuosittainen ylläpito voisi ensimmäisten vuosien aikana maksaa noin 500  000 euroa.

    "Opettajarekisterin kustannukset olisivat merkittävät. Lisäksi opettajarekisteri vaatisi opettajien tietojen keräämistä paikallistasolla, mikä aiheuttaisi lisätyötä niille tahoille, jotka tallentavat tiedot tietojärjestelmään", kustannusarviota luonnehditaan tiedotteessa.

    Selvitysryhmä kuitenkin huomauttaa, että rekisterin myötä voitaisiin luopua kerran kolmessa vuodessa tehtävästä kyselystä, joka kustantaa 250  000 euroa. Myös se vie opetushenkilöstön työaikaa, jonka hintalapun arvioidaan olevan niin ikään neljännesmiljoonan luokkaa.

    Selvitysryhmän mukaan rekisterin valmistelun aloittamisella on kiire.

    "Rekisteriä ei ennätetä perustaa tällä hallituskaudella, mikäli asiaan liittyvää valmistelua ei aloiteta välittömästi. Vaarana on, että rekisterin perustaminen viivästyy useita vuosia. Tällöin opettajiin liittyvää luotettavaa ja eheää tietoa ei ole saatavilla verrattain pitkään aikaan."