Lukiouudistuksessa alueellinen yhdenvertaisuus huolettaa, selviää Karvin arviosta

Tulevaisuudessa lukiokoulutuksen järjestämistä eri puolilla Suomea haastaa opiskelijamäärien väheneminen. Arkistokuva. Kuva: Rami Marjamäki

Lukiouudistus on pääpiirteittäin edennyt hyvin viime vuosien mittavista muutoksista huolimatta, katsoo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) lukiouudistuksen arvioinnin raportissaan. Arvioinnissa tarkasteltiin uusien lukion paikallisten opetussuunnitelmien valmistelua ja uudistuksen tavoitteiden toteutumista.

Lukiot arvioivat onnistuneensa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa sekä erityisopetuksen ja muun tuen järjestämisessä. Karvi sanoo tämän olevan osittain seurausta siitä, että uusi lukiolaki vahvisti erityisopetuksen asemaa.

Huolta herättää Karvin mukaan se, että lukioiden välillä on huomattaviakin eroja siinä, miten uudistusten toteuttamisessa on onnistuttu. Lisäksi uudistuksen alkuvaiheessa on ollut ongelmia esimerkiksi tietojärjestelmien vuoksi.

Karvi katsoo, että koronaviruspandemia ja monet lähes samanaikaiset uudistukset ovat aiheuttaneet haasteita, joista huolimatta lukiot ovat pyrkineet toteuttamaan opetussuunnitelmauudistusta. Raportin mukaan suuri osa lukioväestä kokee uudistusten olevan oikeansuuntaisia.

Uudessa, lukuvuoden 2021–2022 alussa voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa luovuttiin aiemmin käytössä olleesta kurssirakenteesta, joka korvattiin moduuleilla ja opintojaksoilla. Ongelmia aiheutti se, ettei tietojärjestelmiä ollut kehitetty yhteensopiviksi uusien opintorakenteiden kanssa.

”Uudistuksessa lukiot joutuivat uusien opintorakenteiden kehittämisen koekaniineiksi, sillä valmiita malleja tai hyviä käytänteitä ei prosessin alkuvaiheessa ollut riittävästi saatavilla. Tästä johtuva epävarmuus on hidastanut opintorakenteiden ja opetuksen uudistamista lukioissa”, Karvi sanoo tiedotteessaan.

Heikoiten lukiot kokivat onnistuneensa yhteistyössä työelämän ja ammatillisen koulutuksen kanssa. Raportin mukaan näyttää siltä, että tarpeet ja mahdollisuudet yhteistyöhön vaihtelevat eri puolilla maata.

”Jokainen lukio on tavallaan oma paikallinen maailmansa, omine olosuhteineen ja lähtökohtineen”, sanoo Karvin johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen tiedotteessa.

Tulevaisuudessa lukiokoulutuksen järjestämistä eri puolilla Suomea haastaa opiskelijamäärien väheneminen.

Lukiokoulutuksen kehittäjien ja päättäjien on tulevaisuudessa pohdittava myös lukiokoulutuksen alueellista yhdenvertaisuutta. Kuinka erilaisia maamme lukiot saavat olla? Saarinen kysyy.

Karvi katsoo, että lukiokoulutuksen toteuttaminen edellyttää jatkossa muun muassa enemmän kuntien välistä yhteistyötä ja nykyistä tukevampaa valtiollista rahoituspohjaa.

Lukiouudistuksen arviointi jatkuu ensi vuoden loppuun asti. Seuraavaksi Karvi kerää tietoa erityisopetuksen ja muun tuen tilasta.