Pääministeri Sipilä: Yhteiset aseet Ruotsin kanssa harkintaan
Kynnystä työn vastaanottamiseksi tulisi madaltaa, koska työpaikat ja työttömät eivät kohtaa.
Juha Sipilän mukaan metsien pirstoutuminen haittaa puun tuloa markkinoille. Kuva: Jaana KankaanpääSuomi aikoo lisätä Ruotsin ja koko EU:n kanssa turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä.
”Yhteistyö etenkin Ruotsin kanssa on edennyt vauhdilla ja yllättävänkin hyvin”, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiittelee MT:n haastattelussa.
Hallitus antaa eduskunnalle puolustusselonteon lähipäivinä, jossa asiaa avataan. ”Suomi ei aio asettaa etukäteen rajoja Ruotsi-yhteistyölle.”
Ruotsin ja EU:n kanssa voitaisiin lisätä esimerkiksi asehankinnan yhteistyötä, harjoituksia, tutkimusta ja kriisinhallintaa.
Sipilä ei sulje pois yhteistä aseistusta Ruotsin kanssa, vaikka asiasta ei ole vielä päätöstä. EU-yhteishankinnat voivat olla esimerkiksi miehittämättömiä lentokoneita.
Suomelle on tulossa ensi vuosikymmenellä yli kymmenen miljardin euron kustannukset hävittäjistä ja laivaston alushankinnoista.
”Hankinnat ajoittuvat vuosille 2019–2031. Ne ovat usean vuoden ajan miljardin euron tasolla. Todennäköisesti hankinnat joudutaan ainakin osin hankkimaan velalla.”
Kynnystä työn vastaanottamiseen on Sipilän mukaan selvitettävä. Monelle yrittäjälle on suurin ongelma, ettei töihin löydy osaavia työntekijöitä.
”Suomessa on ilmiselvästi työpaikkojen kohtaanto-ongelma.” Se tarkoittaa sitä, että on yhtä aikaa sekä avoimia työpaikkoja sekä työttömiä.
Sipilä aikoo selvityttää lähiaikoina, miksei avoimiin työpaikkoihin saada työntekijöitä.
”Tässä voi olla kysymys joko siitä, ettei ammattilaisia ole tarpeeksi tai työhönlähtökynnys on liian korkea. Silloin työstä saatava palkan lisä on liian pieni kotona olemiseen nähden.”
Monessa maakunnassa talous on kovassa kasvussa. ”Jos työllisyys olisi koko maassa Pohjanmaan tasoa, julkinen talous olisi suunnilleen tasapainossa.”
Varsinais-Suomessa alkaa olla työvoimapulaa. ”Työvoimakoulutusta täytyy lisätä, samoin on parannettava työvoiman liikkuvuutta”, Sipilä sanoo.
Yrittäjien vaatimaa työmarkkinoiden joustoa on parannettu Sipilän mukaan monin tavoin, esimerkiksi koeaikaa pidennetty, takaisinottovelvoitetta lyhennetty ja määräaikaisuutta helpotettu. ”Paikallista sopimista ei ole kuitenkaan saatu vielä riittävästi etenemään.”
Se tulee seuraavaksi esille syksyn liittokohtaisissa työehtoneuvotteluissa. Hallitus on esittänyt vetoomukset osapuolille, että asiassa edettäisiin.
Paikallisesti pitäisi Sipilän mukaan pystyä sopimaan nykyistä enemmän esimerkiksi palkoista ja työajoista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
