Ruotsiin esitetään kutsuntoja ja palvelusvelvollisuutta

Ruotsin selvityshenkilö ehdottaa, että jos puolustukseen ei riitä vapaaehtoisia, palvelukseen määrätään asevelvollisia. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa 

Ruotsissa miehiä ja naisia voidaan jatkossa määrätä varusmiespalvelukseen, jos maan puolustusvoimien käyttöön ei muutoin löydy riittävästi vapaaehtoisia. Näin esitti selvityshenkilö Annika Nordgren Christensen keskiviikkona.

Selvityshenkilön mukaan kutsuntavelvollisuus olisi syytä palauttaa Ruotsissa ensi heinäkuusta. Ainakin alkuvaiheessa kutsuntoihin voisi osallistua arviolta 15–20 prosenttia ikäluokasta eli noin 15 000 miestä ja naista.

Esityksen mukaan sotilaallisen peruskoulutuksen suorittaisi vuosittain noin 4 000–8 000 miestä ja naista joko vapaaehtoiselta pohjalta tai määräyksestä. Peruskoulutukseen osallistuisi siis arviolta noin 4–10 prosenttia ikäluokasta.

Nordgren Christensen arvioi, että vielä on vaikea sanoa, mitkä ovat vapaaehtoisesti hakeutuneiden ja palvelukseen määrättyjen osuudet varusmiehistä.

Velvollisuus asepalvelukseen astuisi ehdotuksen mukaan voimaan vuoden 2018 alusta.

Vaikka Ruotsissa kutsunnoista ja palvelusvelvollisuudesta luovuttiin 2010, täysikäisiksi tulleet ikäluokat ovat olleet kaiken aikaa velvollisia täyttämään esitietolomakkeen, jossa kysytään muun muassa terveydestä, koulunkäynnistä ja omista kiinnostuksenkohteista.

Tähän asti esitietolomakkeen tietoja ei ole aktiivisesti hyödynnetty varusmiesten rekrytoinnissa, mutta jatkossa lomakkeen tiedot ovat apuna, kun kutsuntoihin valitaan osallistujia.