Vain viidennes muovijätteestä kierrätetään

Kuva: Kari Salonen

Uusittu jätelaki kieltää orgaanisen hiilen eli myös useimpien muovien viennin kaatopaikoille vuodesta 2016 lähtien. Siihen mennessä maahamme valmistuu uusia jätevoimaloita, jotka voivat polttaa vuodessa yli 1,5 miljoonaa tonnia jätettä.

Käytännössä kaikki Suomessa syntyvä muovijäte, alle 300 000 tonnia, voitaisiin polttaa energiaksi. Määrästä kuitenkin noin 50 000 tonnia ohjautuu kierrätykseen.

”Kierrätyksen osuus pysyy jatkossakin noin viidenneksen tasolla” arvioi toimitusjohtaja Vesa Kärhä Suomen Uusiomuovi Oy:stä.

Valtaosa uusiomuovista on pantillisia pulloja. Muita kierrätystuotteita ovat muun muassa muovikassit, kukkaruukut, pesuvadit, ripustimet ja rakennusteollisuuden tuotteet.

Kärhä pitää myös muovin polttoa kestävänä ratkaisuna.

”Jos liiketaloudellista pohjaa muovien kierrätykselle ei ole, voidaan haihattelut jättää sikseen ja hyödyntää muovin korkea energiasisältö. Poltettu muovi ei koskaan seilaa maailman merissä.”

Yksi kotimaassa tutkittu vaihtoehto on sekoittaa sekalaista jätemuovia sementin sekaan.

Kärhän mukaan monet tekijät rajoittavat muovien kierrätystä.

”Haluaisin nähdä, että Suomessa kierrätettäisiin laajemmin, mutta se ei ole mahdollista ilman suurta mullistusta tuotenormeihin. Myös teollisen tuotannon pitäisi palata tänne ja alkaa käyttää kierrätysraaka-aineita.”

Euroopassa kuluttajamuovien kierrätys tarkoittaa lähinnä jätteiden vientiä Aasiaan. Siellä uusioraaka-aineille on pohjaton kysyntä, halpaa työvoimaa ja väljempi normisto.