Tiukka karppaus jäi vaille tieteellistä tukea
Kala, kasvikset ja täysjyvävilja kuuluvat suositeltuun ruokavalioon. Maito täydentää muun muassa D-vitamiinin saantia. Kuva: Viestilehtien arkisto”Tutkimusnäytöt ovat ehdottomasti lihan käytön lisäämistä vastaan”, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoo.
Suomessa on keskusteltu proteiinin lisäämisestä ruokavalioon keinona hillitä painonnousua. Fogelholm oli mukana alatyöryhmässä, joka tarkasteli ruokaa juuri painonnousun näkökulmasta.
”Emme löytäneet mitään näyttöä sille, että proteiinin osuutta pitäisi nostaa.”
Viitteitä on siitä, että punaisen lihan runsas käyttö jopa heikentäisi painonhallintaa. Maitovalmisteet puolestaan saattavat olla siinä avuksi.
Lasten ruokavaliossa liika proteiini saattaa olla jopa haitallista. Keskustelua onkin Fogelholmin mukaan käyty siitä, pitäisikö pienten lasten proteiinin saantia jopa rajoittaa.
”Runsas proteiinin saanti saattaa aiheuttaa sen, että lapsi kasvaa alussa hyvin nopeasti. On huomattu, että varhainen nopea kasvu on yhteydessä myöhempään lihomistaipumukseen.”
Lapsityöryhmän työ on vielä kesken.
Työryhmä ei ole mullistamassa nykyisiä ravitsemussuosituksia. Merkittävä muutos on Fogelholmin mukaan suositusten konkretisointi.
”Nyt puhutaan ruuasta eikä vain ravintoaineista. On selkeitä kannanottoja siitä, mitä ruoka-aineryhmiä pitäisi Pohjoismaissa syödä enemmän ja mitä vähemmän.”
Prosentteja ja mikrogrammoja ei tarvitse pähkäillä, kun ruokavalio painottuu kuitupitoisiin viljavalmisteisiin, kasviksiin, kasviöljyihin, hedelmiin, marjoihin ja kalaan.
Siemenet ja pähkinätkin on nyt nostettu suosituslistalle.
Lihomista ja kroonisia sairauksia voi asiantuntijaryhmän mukaan välttää rajoittamalla ruokavaliossa makeita juomia ja leivonnaisia, puhdistettua viljaa, eläinrasvaa, lihajalosteita ja punaista lihaa.
Näkemys terveellisestä ruokavaliosta on syntynyt yli sadan tieteellisen asiantuntijan yhteistyönä.
Pohjoismainen työryhmä suosittelee hiukan nykyistä enemmän D-vitamiinia aikuisille ja kaksi vuotta täyttäneille lapsille.
Sama saantisuositus 10 mikrogrammaa päivässä pätisi käytännössä puolivuotiaista 74-vuotiaisiin asti, mikäli ehdotus jää voimaan. Tätä iäkkäämmille suositellaan tupla-annosta.
Vitamiinia ei tarvitse nauttia ainakaan yksinomaan lisäravinteena purkista, mikäli ruokavalioon kuuluu rasvaista kalaa ja esimerkiksi D-vitaminoituja maitotuotteita.
Puoli litraa maitoa sisältää jo viisi mikrogrammaa eli puolet D-vitamiinin tarpeesta.
Työryhmän ehdotus lähtee lausuntokierrokselle syys–lokakuussa. Pohjoismaiden ministerineuvosto hyväksyy ravitsemussuositukset syksyn kuluessa.
Suomen kansalliset ravitsemussuositukset päivitetään pohjoismaisten suositusten pohjalta ja julkistetaan ensi vuonna.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
