Jos havaitset pihalla droonin, ryhdy toimiin: ”Sillä ei ole sinne mitään asiaa”
Suomeen putoilleet ukrainalaisdroonit ovat herättäneet kysymyksen siitä, mitkä droonihavainnoista tulisi ilmoittaa, ja mitä tehdä, jos sellaisen löytää.
Droonin lennättäminen yksityisalueella voi loukata yksityisyyttä. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo HaimiRajavartiolaitos löysi tiistaina Parikkalasta Pyhäjärven jäälle pudonneen droonin. Drooni osoittautui Ylen mukaan ukrainalaiseksi ja siinä oli taistelukärki.
Tapaus on jo kolmas lyhyen ajan sisään. Viime sunnuntaina havaittiin kaksi maahan pudonnutta droonia. Toinen Kouvolassa ja toinen Luumäellä.
Tapaukset ovat herättäneet Suomessa keskustelua siitä, miten ilmatilassa lentävien droonien kanssa tulisi toimia.
”Tapaukset eivät aiheuta erikoistoimia.”
Traficomin lentopaikkojen ja miehittämättömän ilmailun yksikön päällikkö Pasi Takala kertoo, ettei kansalaisten tarvitse huolestua liikaa droonitapauksista.
”Toki tilanne on valitettava ja se näyttäytyy myös meillä lentotoimintaa valvovana tahona. Tapaukset eivät aiheuta meidän osaltamme erikoistoimia.”
Jos oman kodin lähelle tulee drooni, sille on Takalan mukaan vaikea tehdä mitään.
”Luvallisillakaan drooneilla ei saa loukata yksityisyyttä. Jos omalla pihalla lentää sinne kutsumaton drooni, ei sillä lähtökohtaisesti ole sinne mitään asiaa. Tällöin asiasta voi ilmoittaa poliisille. Lisäksi Suomessa on selkeitä alueita, joilla droonien lennätys on kokonaan kielletty.”
Jos drooni on pudonnut omalle tontille tai sen läheisyyteen, neuvoo Takala soittamaan heti hätäkeskukseen.
”Asiasta tulee ilmoittaa hätänumeroon, jolloin poliisi pystyy selvittämään asiaa. Missään tapauksessa droonin lähelle ei tule mennä esimerkiksi katsomaan, onko siihen merkitty sitä käyttävän operaattorin tunnusta. Drooni kannattaa jättää paikalleen ja odottaa viranomaisen ohjeita.”
Vahinkojen korvaamisessa epäselvyyttä.
Jos pudonnut drooni aiheuttaa vahinkoja, on tilanne mutkikas.
”Suomessa operaattorina voi toimia yksityishenkilö tai organisaatio. Heiltä vaaditaan vakuutus erityinen-kategoriassa ja avoin-kategoriassa, mikäli drooni painaa yli 20 kiloa. Viimeaikaisten tapausten kohdalla näin ei luonnollisesti ole ollut. Kannattaakin selvittää asiaa ensin oman vakuutuslaitoksen kanssa”, Takala sanoo.
Lähitapiolan korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen totesi aiemmin Iltalehden artikkelissa, että korvattavuutta tarkasteltaisiin ensisijaisesti kotivakuutuksen kautta. Vakuutuksesta ei korvata kuitenkaan vahinkoja, jotka johtuvat sodasta, aseellisesta selkkauksesta tai muusta yhteiskuntajärjestystä horjuttavasta tapahtumasta.
”Valtaosan drooneista pystyy näkemään verkkopalveluissa.”
Takala kertoo, että droonien seuranta pohjautuu tällä hetkellä pitkälti lennättäjien valveutuneisuuteen. Suomessa löytyy kaupallisia palveluita, joihin droonien lennättäjät voivat tehdä lennätysilmoituksen.
”Toimittaessa avoin-kategoriassa, tietyissä C-merkityissä laitteissa on sisäänrakennettu etätunnistusjärjestelmä ja erityinen-kategoriassa se on vaatimus. Jos etätunnistusjärjestelmällä varusteltu laite lentää lähettyvillä, näkyy se kännykkään ladattavalla sovelluksella. Sitä kautta pystyy valtaosan drooneista näkemään verkkopalveluissa. Kaikista ei ole sitä velvoitetta.”
Droonitapaukset eivät muuta Traficomin käytäntöjä. Takala kuitenkin peräänkuuluttaa droonien parempaa tunnistettavuutta.
”Suomen ulkopuolelta tulevien droonin osalta, meillä ei ole suoria keinoja vaikuttaa. Siviilipuolen parempaa tunnistettavuutta olisi kuitenkin hyvä parantaa. Tämä helpottaisi viranomaisten toimintaa, että tunnistettaisiin oikealla asialla olevat ja siviilipuolen droonit.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
