Vain yksi MT:n vaalikoneeseen vastanneista presidenttiehdokkaista on valmis hieromaan rauhaa Venäjän kanssa, kaikki pitävät maaseudun elinvoimaa tärkeänä

MT:n vaalikoneessa on kaksi Maaseudun Tulevaisuuden omaa kysymystä. Tässä juttussa kerrotaan, miten ehdokkaat niihin vastasivat. Kuva: Kuvat: MT:n arkisto, kuvitus: Jarkko Sirkiä

Tänään vahvistetuista yhdeksästä presidenttiehdokkaasta vain Harry Harkimo (Liik.) vastasi, että Suomen presidentin pitää hakea aktiivista roolia rauhanvälittäjänä Venäjän ja muun maailman välillä.

Harkimo ei vaalikoneessa perustele vastaustaan.

Täysin eri mieltä väittämän kanssa oli kansanliikkeen Mika Aaltola.

”Suomi ei ole sillanrakentaja idän ja lännen välillä, vaan osa länttä. Rauhanvälittäjänä paukut on syytä suunnata muualle”, Aaltola perusteli kantaansa.

Loput seitsemän ehdokasta vastasi olevansa väitteen kanssa jokseenkin eri mieltä.

Heistä myös Alexander Stubb (kok.), Pekka Haavisto (vihr.) ja Olli Rehn (kesk.) muistuttivat Suomen olevan osa länttä, jolloin omatoimisiin neuvotteluihin ei ole syytä.

Li Anderssonin (vas.) mukaan rauhan rakentamisen tulisi olla presidentin asialistalla, mutta juuri nyt neuvottelu Putinin kanssa tuskin auttaisi siinä. Jos aito mahdollisuus rauhan rakentamiseen syntyisi, tulisi siihen Anderssonin mielestä tarttua.

Jussi Halla-aho (ps.) ja Sari Essayah (kd.) pitävät yhteydenpitoon edellytyksenä muutoksia Venäjällä.

”Suomen ei pidä lähettää Venäjälle sellaista viestiä, että suhteet voitaisiin normalisoida ilman oleellista muutosta Venäjän käyttäytymisessä”, Halla-aho perustelee.

”Vladimir Putinin hallinto on syyllistynyt vakaviin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan Ukrainassa, heidät on saatettava vastuuseen kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen eikä tähän hallintoon voida solmia normaaleja suhteita”, linjaa Essayah.

Jutta Urpilainen (sd.) ei perustellut kantaansa sanallisesti.

Vastaukset selviävät MT:n vaalikoneesta, joka on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa. Vaalikoneessa on kaksi Maaseudun Tulevaisuuden kysymystä, joista rauhan välittäminen Venäjän ja lännen välillä oli ensimmäinen.

Toinen kysymys koskee maaseudun elinvoimaa.

Kaikki presidenttiehdokkaat ovat samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että maaseudun asumisen ja elämisen edellytyksistä on pidettävä kiinni tasa-arvon, ruokaturvan ja kokonaisturvallisuuden vuoksi.

SDP:n Jutta Urpilainen on kysymyksestä jokseenkin samaa mieltä, kaikki muut täysin samaa mieltä.

Urpilainen ei vaalikoneessa sen enempää perustele vastaustaan.

Täysin samaa mieltä olleet perustelevat asiaa myös turvallisuuspolitiikalla. Osalle maaseudun elinvoimaisuus on myös itseisarvo.

”Mielestäni on tärkeää, että maamme kaikissa osissa voidaan rakentaa hyvinvointia ja menestystä alueen omiin vahvuuksiin nojautuen”, perustelee Alexander Stubb (kok.).

Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan koko maan asumiskelpoisena pitäminen on periaatteellinen kysymys hänelle ja perussuomalaisille.

”Maamme huoltovarmuudesta, riittävästä omavaraisuudesta ja varautumisesta on aina pidettävä huolta. Tässä maaseudulla on ratkaiseva rooli. Minulle Suomi on yhtä ja samaa isänmaata, jonka eheyttä haluan vahvistaa, perustelee Olli Rehn (kansanliike ja kesk.).

Pekka Haavisto (kansanliike ja vihr.) uskoo kotiseuturakkauteen:

”Olemme kaikki suomalaisia, mutta omat alkukotimme sijoittuvat jokaisella erilaiseen suomalaiseen maisemaan. Kotiseuturakkaus - kohdistuipa se urbaaniin lähiöön tai tuntureihin ja kairoihin - on osa tulevaisuudenuskoamme ja maanpuolustustahtoamme”, hän kirjoittaa.

Sari Essayahin (kd.) mielestä kyse on siitä, että suomalaisten asuminen mahdollisteaan siellä, missä he haluavat asua.

Li Andersson (vas.) näkee asian niin ikään mahdollistamisen kautta:

”Kaupungistumista ei voi pysäyttää, mutta sen kielteiset vaikutukset voi pitää hallittuna. Maaseudulla asumisen on oltava mahdollista myös tulevaisuudessa.”

Ehdokkaiden koko vastaukset näihin, ja muihin vaalikoneen kysymyksiin voit katsoa vaalikoneesta, joka auttaa sinua myös löytämään itsellesi sopivimman ehdokkaan.