Perussuomalaisille tuottaa haasteita muuttua uskottavaksi vastuunkantajaksi – ja keskustalle olla välillä sivussa vallasta
RKP:n ääretön hallituskipeys tekee siitä poliittisen kameleontin, joka on valmis ja halukas joustamaan lähes missä tahansa asiassa turvatakseen omien ydinkannattajiensa asiaa.
Keskustalaiset ja perussuomalaiset joutuvat molemmat totuttelemaan puheenjohtajiensa Annika Saarikon ja Riikka Purran johdolla uuteen rooliin. Keskusta suuntaa pitkästä aikaa oppositioon, perussuomalaiset kokemattomana hallitusvastuuseen. Kuva: Johannes Tervo1.6.202311:34
Hallituksenmuodostaja Petteri Orpon (kok.) yritys muodostaa Suomeen oikeistohallitus oli lähellä kaatua viime viikonloppuna. Kokoomuksen johtamiin hallitusneuvotteluihin osallistuvista puolueista perussuomalaiset ja RKP ajautuivat syviin erimielisyyksiin maahanmuuttopolitiikasta.
Lopulta RKP palasi lauantaina ruotuun ja neuvotteluja jatketaan. Pelissä oli riitapukareiden lisäksi kokoomuksen ja ennen muuta koko mahdollisen oikeistohallituksen uskottavuus.
Hallitustunnusteluja on jatkettu neljän puolueen (neljäntenä kristillisdemokraatit) voimin nyt kuukauden päivät. Hallituksen odotetaan syntyvän lähiviikkoina, kun hankalimmista asiakysymyksistä eli ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikasta päästiin sopuun. Aivan varmaa sekään ei vielä ole, sillä neuvotteluissa on edelleen pöydällä massiivisia leikkauksia, jotka väistämättä kohdistuvat niin sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuin koulutukseenkin.
Vaikka kansan enemmistö kannattaa nyt Suomen hurjaksi käyneen velkaantumisen taittamista, ei hallitukselle ole todellakaan luvassa kiitosta siinä vaiheessa kun ihmisten arkea ravistelevia päätöksiä aletaan käytännössä toteuttaa.
Odotettavissa on, että kokematon perussuomalainen joukkue natisee liitoksistaan, kun erittäin hankalassa taloustilanteessa riutuvan Suomen hallitus alkaa tehdä hyvin epäsuosittua politiikkaa.
Jos Suomeen saadaan muodostettua kokoomusvetoinen oikeistohallitus, ovat sen suurimmat kipupisteet jo nyt melko herkästi nähtävillä. Näitä ovat perussuomalaisten ja RKP:n paikoin jyrkät linjaerot, mutta myös PS:n kokemattomuus.
Perussuomalaiset on oikeistopopulistinen puolue, joka on oppositiossa ollessaan kyennyt mestarillisesti paitsi osoittamaan virheitä ja ongelmia muiden toiminnassa, myös yksinkertaistamaan monimutkaisia asioita itselleen edullisella tavalla. Viime vaaleissa Riikka Purran kipparoima puolue palkittiin 20,1 prosenttiyksikön kannatusosuudella, joka velvoittaa hallitusvastuuseen.
Odotettavissa on, että kokematon perussuomalainen joukkue natisee liitoksistaan, kun erittäin hankalassa taloustilanteessa riutuvan Suomen hallitus alkaa tehdä hyvin epäsuosittua politiikkaa. Edellisellä kerralla perussuomalaisten hallitusvastuu päättyi kannatuksen romahtamiseen sekä puolueen hajoamiseen.
PS lupaili vaalien alla paljon. Bensan tai sähkön hinnan alentaminen ei kuitenkaan ole yhden suomalaisen puolueen vallassa. Perussuomalaisten tai minkään muunkaan puolueen puoluetoimistolla ei päätetä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnasta saati siitä, raivoaako Euroopassa energiamarkkinat pahanpäiväisesti sotkeva sota.
Haastajan rooliin tottunut puolue kipuileekin nyt uutta rooliaan raskaan vastuun kantajana ja Oy Suomi Ab:n kivireen vetäjänä. PS:n kansanedustajista Jani Mäkelän töksäyttelyt sosiaalisessa mediassa taikka Sebastian Tynkkysen ja Mauri Peltokankaan muiden hallitusneuvotteluissa olevien puolueiden julkinen haukkuminen eivät piirrä kuvaa puolueesta, joka olisi sisäistänyt uuden roolinsa Suomen asioiden vastuullisessa hoitamisessa.
RKP:n sielunmaisemassa mikään ei ole yhtä kammottavaa kuin oppositioon joutuminen.
Jos perussuomalaisia riivaa hallituskokemuksen ohuus, voi RKP:n ongelmia tarkastella täysin vastakkaisesta perspektiivistä.
Ruotsalainen kansanpuolue on Suomen hallitusten vakijäsen. RKP joutui olemaan neljä vuotta oppositiossa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen valtakaudella 2015–2019. Sitä ennen puolue oli oppositiossa 1970-luvulla.
RKP:n sielunmaisemassa mikään ei ole yhtä kammottavaa kuin oppositioon joutuminen. Pelkona on, että ruotsin kielen sekä ruotsinkielisten alueiden edunvalvonta joutuisi heitteille. Perussuomalaisten ollessa hallituksessa pelko lieneekin aiempaa perustellumpi.
RKP:n ääretön hallituskipeys tekee siitä poliittisen kameleontin, joka on valmis ja halukas joustamaan lähes missä tahansa asiassa turvatakseen omien ydinkannattajiensa asiaa. RKP ei osaa olla olematta hallituksessa, ja siitä syystä sen ideologinen olemus on sanalla sanoen joustava.
Keskusta kipuilee paitsi kannatuksensa hupenemista, myös poliittisen valtansa katoamista.
Oppositioon ilmoittautunut, jo toisen peräkkäisen eduskuntavaalitappionsa kärsinyt keskusta kipuilee paitsi kannatuksensa hupenemista, myös poliittisen valtansa katoamista.
Keskustalaiset ovat suuntaamassa oppositioon, mutta pyrkimys valtaan on lähes yhtä syvällä keskustan kuin RKP:n DNA:ssa. Itsenäisen Suomen historiassa eniten hallitusvastuussa onkin ollut juuri maalaisliitto–keskusta.
Puolueen piirissä käydään puolivakavaa pohdintaa siitä, voisiko keskusta tukea vähemmistöhallitusta oppositiosta käsin, jos Orpon oikeistohallituksen muodostaminen karahtaakin karille.
Suoraan hallitusvastuuseen keskusta tuskin sentään uskaltaa enää 11 prosentin eduskuntavaalikannatuksella lähteä, mutta otteen päästäminen vallastakin pelottaa. Miten käy maa- ja metsätalouden edunvalvonnan? Entä syökö kokoomus nyt keskustalle rakkaat maakunnat? Keskusta haluaisi vahvistaa Suomen maakuntien hallinnollista asemaa, ja sitä kautta omaakin valtaansa, päinvastaista peläten.
Puolueet ovat sielunelämältään erilaisia. Siinä, missä perussuomalaisille tuottaa haasteita muuttua uskottavaksi vastuunkantajaksi, on RKP:lle ja keskustalle lähes sietämätöntä olla välillä sivussa vallasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
