HELLAN KULMALLA Tieto sulaa uunissa
Ravintolat ja kuntakeittiöt taitavat olla tuontilihan sulatusuuneja. Sitä ei kuitenkaan mieluusti julisteta. Possu on possua, tuli se sitten Saksasta tai Suomesta.
En halua ostaa sikaa säkissä, mutta monet ravintolat haluavat näköjään minun tekevän niin. Ei varmaan moni ABC:n asiakas tiennyt, kuinka laajasti ketju suosii pakastettua tuontilihaa ennen kuin Ylen Kuningaskuluttaja selvitti tilannetta.
Kysyin kiinalaisen ravintolan kassalla, mistä broileri tulee. Tukusta, ystävällinen ravintoloitsija vastasi. Jatkoin siis kyselyä. Broileri tulee Belgiasta, possu Saksasta ja nauta enimmäkseen Suomesta.
Lounaani äärellä mietin, missä tämä Belgian broileri on kasvatettu. Voisiko se sittenkin olla Thaimaasta Belgian kautta meille rahdattua?
Jos en saa suomalaista lihaa ruokalautaselle, otan mieluummin eurooppalaista kuin aasialaista. Antibioottien käyttö ja hygienia ovat unionin alueella sentään jonkinlaisessa kontrollissa.
Nälkäisenä ei ole kiva perata ruokansa alkuperää, vaikka kuinka tuntee olevansa asiakkaana oikeutettu saamaan tietoa. Olisi rennompaa nauttia lounaasta, jos ravintola kertoisi tiedot ruokalistallaan.
Ravintolat edustavat tiedon pihtaamisessa eilispäivää. Markettiruuan tuoteselosteet ovat tarjoilupaikkojen ruokalistoihin verrattuna melkein täydellisiä.
Harmittelen, ettei maa- ja metsätalousministeriö vastannut tuoreella kansallisella asetuksella kuluttajan toiveisiin (MT 21.5.). Nyt olisi ollut mahdollista päästä EU:n mallioppilaan leimasta ja säätää tarjoilupaikoille velvoite kertoa lihan alkuperämaa. Mutta ei. Ministeriö päätti odotella, mitä tuleva EU-lainsäädäntö tuo tullessaan.
Suosikaamme ravintoloita, jotka oma-aloitteisesti jo kertovat lihan alkuperän. Parhaat niistä kertovat jopa maatilan, missä possu tai lammas on kasvatettu.
En halua ostaa sikaa säkissä, mutta monet
ravintolat haluavat näköjään minun
tekevän niin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
