Tiheä asutus haittaa investointeja tuulivoimaan Belgiassa: "Kilpailu rakennusluvista on kovaa"

Tuulivoimapuistojen pinta-ala merellä kaksinkertaistetaan Belgiassa seuraavan vuosikymmenen aikana. Flanderin tuulivoimayhdistyksen asiantuntija Bart Bode ei kuitenkaan usko maan olevan hiilineutraali vielä vuonna 2050. Kuva: Olivier Polet

Belgia tähtää EU:n uusiutuvan energian tavoitteisiin kasvattamalla tuulivoimakapasiteettiaan.

Samaan aikaan, kun kaikki Belgian ydinvoimalat halutaan ajaa alas 2025 mennessä, tuulivoiman osuus sähkön kysynnästä yritetään nostaa seitsemästä 25 prosenttiin viimeistään 2030.

Belgian tuulivoimainvestointeja rajoittaa kuitenkin tiheä asutus. Koska rakennuslupia on entistä vaikeampaa saada maalle, yhä useammat tuulivoimainvestoinnit tehdään merille, erityisesti Pohjanmerelle.

”Huono kaavoitus yhdistettynä 'ei-minun-takapihalleni-syndroomaan' on johtanut tilanteeseen, jossa uusien rakennuslupien saaminen ei ole helppoa ja kilpailu luvista on kovaa”, Belgian hollanninkielisen alueen Flanderin tuulivoimayhdistyksen asiantuntija Bart Bode selventää.

Belgiassa järjestetään touko­kuussa vaalit, ja tulevan hallituksen odotetaan tekevän tärkeitä päätöksiä ilmasto- ja energiapolitiikasta.

”Belgiassa ihmiset asuvat kaikkialla – niin maalla kuin kaupungeissa – eikä siksi uusille tuuliturbiineille löydy sopivia paikkoja. Tämä on hankala yhtälö. Uuden hallituksen on tehostettava aluesuunnittelua.”

”Kyselyjemme mukaan 70 prosenttia väestöstä kannattaa tuulivoiman lisäämistä.”

Tilahaasteet näkyvät myös merellä. Tuulivoimaloiden kanssa samoista alueista kilpailevat kalastajat, joiden mukaan merelle rakennetut turbiinit häiritsevät kalavesiä ja kutistavat sekä pirstaloivat kalastusalueita.

”Ranskankieliselle alueelle Valloniaan voitaisiin rakentaa tiheämmin, mutta siellä ei ole tarpeeksi tuulta. Meillä täällä ei ole sen sijaan tarpeeksi tilaa mutta tuulta on vaikka muille jakaa”, Bode jatkaa.

Belgian päätöksenteko tehdään monessa eri portaassa. Uusiutuvan energian tavoitteista sovitaan sekä alueellisesti että koko valtion tasolla.

”EU:n päästövähennys­tavoitteita on haastavaa allokoida maakuntiin, sillä Bryssel, hollanninkielinen Flanderi ja ranskankielinen Vallonia ajavat erilaista politiikkaa.”

Kuten muutkin EU-maat, myös Belgia on asettanut uusiutuvan energian tuotannolle korkeat vaatimukset.

Nyt uusiutuvaa energiaa on Belgiassa yhdeksän prosenttia maan kokonaisenergiantuotannosta. Maan tavoite on nostaa se 13 prosenttiin 2020 mennessä.

Koska uusiutuvan energian tavoitteet laahaavat perässä, Belgialla alkaa olla kiire.

Uusiutuvan energian osuuden tulisi nimittäin kasvaa reippaasti, jotta maa voi saavuttaa unionin 2020 ilmastotavoitteet, löytää vaihtoehtoja ydinvoimalle ja tavoitella vaaleissa todennäköisesti menestyvän vihreän puolueen ehdotusta saada Belgiasta hiilineutraali 2050 mennessä.

Bode ei pidä hiilineutraaliutta Belgiassa realistisena tavoitteena vielä pitkään aikaan.

”Jos meillä on 2040 mennessä 80 prosenttia uusiutuvaa energiaa, viimeiset 20 prosenttia tulevat kohtuuttoman kalliiksi. Jossain vaiheessa meidän olisi hyvä pohtia, onko uusiutuvan energian tuotantoa kasvatettava väkisin, vaikka se olisi todella kallista. Viimeiset prosentit voitaisiin yhtä hyvin tuoda muualtakin.”

Tuulivoima ei yksin riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Uusilla ratkaisuilla alkaa olla kiire.

Biomassat eivät Boden mukaan ole vaihtoehto ja aurinkopaneelien määrät alkavat kolkutella maksimia.

”Meidän täytyy oppia varastoimaan energiaa ja muuttamaan tuulivoimaloiden ylijäämäsähköenergia vedyksi. Paikallisesti varastoitu vety voidaan muuntaa takaisin sähköksi polttokennoissa.”