"Valkoposkihanhien uloste ei aiheuta terveyshaittaa" – pitääkö väite paikkansa ja kannattaako kakkaa kerätä kompostiin?

Valkoposkihanhet sotkevat ulosteillaan pääkaupunkiseudun puistoja ja rantoja. Kuva: Lari Lievonen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa tiedottivat maanantaina, ettei valkoposkihanhien uloste aiheuta kaupunkilaisille terveyshaittaa. Järjestöt pyrkivät edistämään hanhien ja helsinkiläisten rauhallista yhteiseloa.

"Hanhi on ruohonsyöjä, joten sen jätöksetkin ovat hajonnutta ruohoa. Hanhen uloste poikkeaa bakteerikannaltaan sekasyöjien – kuten koirien – jätöksistä, eikä siitä ole löydetty esimerkiksi salmonellaa", HESYn puheenjohtaja Nina Immonen kuvailee tiedotteessa.

"Ruohonpurumainen kikkare kuivuu ja maatuu nopeasti, mutta voi tuoreena sotkea vaatteet. Piknikpaikka kannattaakin valita hanhivapaalta vyöhykkeeltä. Kotipuutarhurille hanhen typpi- ja fosforipitoinen uloste on mainiota ainesta kompostiin."

Ruokaviraston tutkimusprofessori Antti Oksanen tarkentaa, että salmonellaa on löydetty Suomessa yhden kuolleen linnun elimistä. Sitä ei Suomen valkoposkihanhissa siis merkittävästi ole, mutta sen sijaan kampylobakteereita valkoposkihanhen ulosteista on löytynyt varsin yleisesti.

"Jos niitä keräilee esimerkiksi kompostiin, on käsihygieniasta syytä huolehtia", Oksanen huomauttaa.

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen mukaan kampylobakteeri on kaikkialla maailmassa erittäin yleisesti sekä eläimillä että ihmisillä esiintyvä bakteeri. Se aiheuttaa ripulia, kuumetta ja vatsakipuja, joillakin potilailla tartunnasta kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.

Ripulioireet kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta kivut ja vatsan kurina voivat jatkua jopa useita viikkoja.

Kompostissa bakteerit eivät Oksasen mukaan enää ole ongelma.

"Toimivassa kompostissa kampylobakteerit kuolevat tehokkaasti. Ilmeisesti hanhen ulosteen ravinnepitoisuus on niin suuri, että se helpottaa puutarhakasvijätteiden kompostoitumista."

Helsingin hanhikanta on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti ja monet kokevat hanhien pilaavan puistot ja rannat virkistysalueina.

HESY ja Tringa neuvovat pitämään hanhet loitolla muuttamalla nurmikkoja kukkakedoiksi, pitämällä niiden nurmi lyhyenä sänkenä tai istuttamalla niille hanhien ravinnoksi kelpaamattomia lajikkeita kuten hanhikkeja. Samalla hanhille tulee varata omia ruokailun mahdollistavia alueita vesistöjen läheisyydestä.

Järjestöt muistuttavat myös, että valkoposkihanhien häirintä ilman lupaa on rikos.

"Esimerkiksi koiran päästäminen irti hanhia jahtaamaan on rikos, josta seuraa rangaistus. Jos hanhi menehtyy, sille määritelty arvo – 336 euroa – on korvattava valtiolle."

"Hanhia ei saa hätyytellä ja varsinkin hanhipoikueet kannattaa kiertää kauempaa. Jos vahingossa osuu hanhen pesän lähettyville, se tulee ohittaa rauhallisesti kävellen kääntämättä hanhille selkäänsä", Tringan toiminnanjohtaja Johannes Silvonen sanoo.

"'Sopu sijaa tekee' on hyvä ohjenuora kaupunkilaisten ja cityeläinten yhteiseloon. Kannattaa muistaa, että hanhet ja ihmiset käyttävät samoja nurmialueita vain muutaman kuukauden ajan."

Hanhien ulosteissa piilee lintuinfluenssariski. Kyseinen tauti kykenee sairastuttamaan niin siipikarjaa kuin villilintuja. Lintuinfluenssaa aiheuttavia viruksia on sekä korkeaa että matalaa kuolleisuutta aiheuttavia. Mikäli virus pääsee leviämään siipikarjaan, kaikki kyseisen tuotantoyksikön linnut tapetaan ja raadot hävitetään.

Kuluneen kevään aikana lintuinfluenssa on levinnyt useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Ruotsissa. Myös Suomessa sitä on todettu fasaaneissa sekä kyhmyjoutsenessa sekä Korkeasaareen tuodussa haukassa.

Lintuinfluenssa voi tarttua ihmiseen mutta tämä on harvinaista eikä näin ole tapahtunut esimerkiksi Suomessa.