Tutkimus: Yli puolet voisi ottaa vastaan hoitoa lääkäreiltä tai hoitajilta, jotka eivät puhu suomea

Työntekijä työntämässä sairaalasänkyä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Runsas puolet suomalaisista (56 prosenttia) on valmis hyväksymään hoitoa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta, joka vielä opettelee suomen tai ruotsin kieltä.

Ruotsinkieliset suhtautuvat keskimääräistä useammin myönteisesti asiaan. Enemmistö suomalaisista (75 prosenttia) ei kuitenkaan ole valmis siihen, että he saisivat viranomaispalvelua muulla kuin äidinkielellään.

”Suomi tarvitsee osaavaa henkilöstöä useilla eri aloilla. Kansainvälisten rekrytointien kannalta on hyvä uutinen, että esimerkiksi hoitajan tai lääkärin kehittyvään kielitaitoon suhtaudutaan myönteisesti”, Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson kommentoi tutkimustulosta tiedotteessa.

Suomalaisten selvä enemmistö (93 prosenttia) toivoo, että Suomeen muuttavat ulkomaalaiset opiskelisivat suomen tai ruotsin kielen. Enemmistö suomalaisista (68 prosenttia) on valmis auttamaan maahanmuuttajia oppimaan suomen tai ruotsin kieltä.

Äidinkielenään ruotsia puhuvista suomalaisista valtaosa (84 prosenttia) on valmis auttamaan myös suomenkielisiä oppimaan ruotsia. Enemmistö suomenkielisistäkin (67 prosenttia) on valmis auttamaan ruotsinkielisiä suomen kielen oppimisessa.

Suomalaisuus on tärkeä osa identiteettiä lähes kaikille (87 prosenttia) kyselyyn vastanneista. Myös pohjoismaalaisuus (68 prosenttia) ja eurooppalaisuus (68 prosenttia) sekä äidinkieli (75 prosenttia) määrittävät voimakkaasti suomalaisia.

Vaikka äidinkieli on keskeinen osa suomalaisten identiteettejä, kielten opiskelua arvostetaan. Merkittävin kannustin kielten opiskelulle on näkemys siitä, että monipuolinen kielitaito on osa sivistystä. Liki puolet suomalaisista (49 prosenttia) arvioi näin.

Edellä mainitut asiat käyvät ilmi E2 Tutkimuksen Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta. Siinä selvitettiin suomalaisten identiteettejä ja suhtautumista kielten opiskeluun, monikielisyyteen ja tulevaisuuden kieliympäristöön.

Lisäksi kartoitettiin monikieliseen kanssakäymiseen liittyviä käytäntöjä eri puolilla Suomea. Kysely- ja haastatteluaineistot kerättiin helmi-maaliskuussa 2025.