Kaksostutkimuksella selvitettiin kymmenien syöpien perinnöllistä riskiä

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että henkilön riski sairastua mihin tahansa syöpään on keskimääräistä suurempi, jos hänen kaksossisaruksellaan on todettu jokin syöpä.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin perimän osuutta 23 eri syöpätyypin sairastumisriskiin.

Sisaruksen sairastumisen todettiin lisäävän erityisesti melanooman, eturauhas-, kives-, rinta-, munasarja- ja kohtusyövän riskiä.

Tutkimus perustui Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa asuvien kaksosten seuraamiseen keskimäärin yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Tutkimusryhmä arvioi, että joka kolmas tutkimukseen osallistuneista kaksosista sairastuu syöpään elinaikanaan eli heidän sairastumisriskinsä on sama kuin muullakin väestöllä.

Syöpään sairastuneen kaksosen kaksossisaruksen riski sairastua syöpään oli tätä suurempi, epäidenttisellä kaksossisaruksella 37 prosenttia ja identtisellä 46 prosenttia.

"Kaksostutkimusten avulla, erityisesti identtisten ja epäidenttisten kaksosten sairastumisriskiä vertaamalla, pystytään arvioimaan perintötekijöiden osuus sairastumisriskiin", sanoo tutkimusta johtanut professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta.

Tutkittujen kaksosparien joukossa oli yli 3300 sellaista paria, jossa molemmat kaksoset sairastuivat syöpään. Identtisten kaksosten huomattiin sairastuvan selvästi epäidenttisiä kaksosia useammin samaan syöpätautiin. Toisaalta monessa kaksosparissa kaksoset sairastuivat eri syöpiin.

"Tämä vahvistaa aiemmin saatuja löydöksiä siitä, että tietyt geenimuutokset saattavat altistaa kasvainten synnylle monissa eri kudoksissa", Kaprio jatkaa.

"Perintötekijöiden suuri merkitys syövän synnyssä ei tarkoita sitä, etteikö syöpäriskiä voisi terveillä elintavoilla pienentää aivan olennaisesti. Monen syövän kohdalla osa kaksosparien samankaltaisuudesta voi johtua siitä, että kaksosilla on samankaltaiset elämäntavat, korostaa professori Eero Pukkala Suomen Syöpärekisteristä.

Hän muistuttaa, että osa riskiä lisäävistä perintötekijöistä on syövälle altistavia geenimuutoksia, mutta osa vaikuttaa epäsuorasti, esimerkiksi lihavuudelle tai tupakoinnille altistamalla. Perintötekijät voivat myös selittää sitä, miten elimistö reagoi erilaisiin ulkoisiin tekijöihin kuten alkoholiin tai ruokaan.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä useiden pohjoismaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä Harvardin yliopiston kanssa. Suomessa mukana oli tutkijoita Helsingin ja Tampereen yliopistoista sekä Suomen Syöpärekisteristä.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu tänään arvostetussa Journal of the American Medical Association -tiedelehdessä.