Itsenäinen puolustus maksaa miljardeja – Nato vielä enemmän

Hornetien korvaaminen monitoimihävittäjillä maksaisi jopa kymmenen miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Jarno Riipinen/puolustusvoimat

Suomen puolustusvoimien aseistus sopii yhteen Naton kanssa. Uusien aseiden vuoksi olemme aiempaa riippuvaisempia Yhdysvalloista ja muista Nato-maista.

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen huomauttaa, että ulkoministeriön laskelmien mukaan Suomen Nato-jäsenyys tulisi yli 700 miljoonaa euroa vuodessa nykyistä kalliimmaksi. Tänä vuonna puolustusmenot yltävät liki 2,9 miljardiin euroon.

”Nato-jäsenyys on kuitenkin ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen eikä taloudellinen ratkaisu.”

Mahdollista materiaalihankinnan halpenemista jäsenmaana ei pystytä ennakoimaan. Hän muistuttaa, että Naton kolmas artikla velvoittaa jokaisen maan ylläpitämään kansallista maanpuolustusta, joten siitä ei voi Nato-­jäsenyydessä tinkiä.

Suomen puolustuksen ylivoimaisesti kallein yksittäinen päätös on Hornetien korvaaminen eli HX-hanke. Lopullisen päätöksen tekee vuonna 2019 valittava eduskunta. Hankkeen on arvioitu maksavan jopa kymmenen miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Toinen suuri hanke on merivoimien Laivue 2020. Nykyisen seitsemän aluksen korvaajiksi hankitaan neljä uutta aiempaa taistelukykyisempää laivaa. Päätös tehdään mahdollisesti vuonna 2019. Hankinnat ajoittuvat 2020-­luvulle ja hintaa kertyy 1,2 miljardia euroa.

Parlamentaarinen selvitysryhmä totesi vuonna 2014, että strategisiin hankkeisiin eli hävittäjiin ja laivoihin tarvittavia varoja ei pystytä irrottamaan puolustusvoimien materiaalibudjetista, jossa uusiin hankintoihin käytetään vuosittain 500–600 miljoonaa euroa.

Toivosen mukaan tällä vuosi­kymmenellä on keskitytty erityisesti maavoimiin. Osa kalustosta on uutta ja osa käytettyä mutta kelvollista, kuten Leopard-taistelupanssarivaunut ja Stinger-ilmatorjuntaohjukset. Syksyn aikana testataan korealaisia liikkuvia K9 Thunder -tykkejä.