PTT:n taloustutka: Aiheuttiko Mavin alueellistaminen osaltaan tukien myöhästymiset?

Maaseutuvirastoon rekrytoitavasta hankejohtajasta kerrottiin viljelijöiden traktorimielenosoituksessa maaliskuussa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Pellervon taloustutkimuksen maatalousekonomisti Tapani Yrjölä kertoo kolumnissaan, että valtionhallintoa on alueellistettu viime vuosina kovalla tohinalla. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päätettiin siirtää Helsingistä Kuopioon ja tänä keväänä on suunniteltu loppujenkin fimealaisten alueellistamista.

"Helsingissä jäljellä olevien virkojen haltijoista pääosa ei ole halukkaita muuttamaan Kuopioon. Käytännössä siis virkojen siirtäminen Kuopioon tarkoittaisi uusien henkilöiden etsimistä virkoihin", Yrjölä kirjoittaa.

"Löytyisikö Kuopiosta päteviä ihmisiä aukeaviin virkoihin? Muodollisesti päteviä varmasti löytyisi. Löytyisikö sellaisia, jotka pystyisivät tehtävänsä heti hoitamaan, onkin jo toinen kysymys."

Yrjölä vertaa tilannetta Mavin alueellistamiseen Seinäjoelle.

"Kaikki työntekijät eivät muuttaneet innosta puhkuen Seinäjoelle. Monella oli muita tekijöitä, jotka sitoivat Helsingin seudulle. Perhe ei ehkä halunnut muuttaa, tai puolisolle ei löytyisi töitä Pohjanmaalta. Syitä oli varmasti monia", Yrjölä arvioi.

"Kun ihmiset eivät halunneet muuttaa, ei myöskään osaaminen muuttanut. Pohjanmaalta löytyi kyllä uusia tekijöitä, mutta moni heistä ei ollut ollut maatalouden tai sen tukien ja niiden maksamisen kanssa koskaan aikaisemmin missään tekemisissä."

Yrjölä luottaa työntekijöiden pätevyyteen ja osaavuuteen, mutta heillä ei kuitenkaan ollut kokemusta tukien maksatukseen liittyen.

"On tietenkin selvää, ettei voida todeta tukien maksussa olevien ongelmien johtuneet yksinomaan tai edes pääosin alueellistamisesta ja sen tuomista henkilömuutoksista, mutta varmasti olisi paikallaan miettiä niidenkin mahdollisia vaikutuksia ja niiden pohjalta miettiä sitä, kannattaako alueellistamista ajaa kuin käärmettä pyssyyn."