
Itävetyä ja kaupan merkkien kielto – näin presidenttiehdokkaat piristäisivät Itä-Suomea
Presidenttiehdokkaat kohtasivat maanantaina MT:n ja MTK:n vaalipaneelissa. MT kokosi ehdokkaiden vastaukset Itä-Suomen ja maaseudun elinvoiman parantamisesta.
Sekä presidenttiehdokkaat että kansan enemmistö pitää maaseutualueen asuttuna pitämistä tärkeänä. Kuva: Jarno MelaSuomen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että Itä-Suomi ja maaseutualueet pysyvät asuttuina.
Tätä mieltä olivat kaikki MT:n ja MTK:n vaalitenttiin osallistuneet presidenttiehdokkaat, kuten maanantaina julkaistun kyselytuloksen mukaan myös noin 84 prosenttia suomalaisista.
”Turkulaiset on sanonut tuon 6,5 prosenttia tuonne”, lohkaisi kokoomuksen Alexander Stubb kun MT-kyselyn tulos heijastettiin seinälle paneelissa.
Kaikki ehdokkaat arvioivat myös kotimaisen ruoantuotannon olevan osa kokonaisturvallisuutta.
Aaltolan mukaan valtiovallan täytyy tarjota Itä-Suomelle uusi strategia Venäjän-kaupan lakattua. Kuva: Jarno Mela”Jos ei Itä-Suomi ole elinvoimainen, niin sen puolustaminen on hankalaa”, Mika Aaltola sanoi.
Aaltolan mukaan ratkaisu Itä-Suomeen voisi olla puhtaan energian tuotanto, jonka menestymisen vuoksi tuulivoiman tutkiin liittyvät haasteet pitäisi ratkaista. Hänen mukaansa nyt on tarve kokonaisvaltaiselle Itä-Suomi-strategialle.
”Valtiovalta oli myymässä keskiväisriippuvuuden paradigmaa, jossa ruplat valuisivat jonnekin ostoskeskuksiin Kaakkois-Suomessa tai turistikohteisiin lapissa. Kun se romahti alta pois, niin kyllä noille seuduille pitää antaa myös jotain näkymää ja tukea siitä, että meillä on strateginen visio näiden alueiden kehittämiseen”, Aaltola sanoi.
Li Andersson ja Pekka Haavisto korostivat vihreiden investointien mahdollisuuksien parantamista. Kuva: Jarno MelaKokonaispakettia kaipasivat myös Li Andersson (vas.) sekä Pekka Haavisto (vihr.).
”Tarvitaan strategia jolla panostetaan osaamiseen. Itä-Suomella pitää olla edellytyksiä päästä mukaan tähän vihreän siirtymän investointibuumiin, kun se toivon mukaan toteutuu”, Andersson sanoi viitaten myös tuulivoiman mahdollisuuksiin.
Hänen mukaansa myös Itä-Suomen infrastruktuuri vaatii valtiolta huomiota.
”Pitää ymmärtää, miten logistiikkaketjut ja tavaran liikkumisen reitit ovat muuttuneet, kun itäraja on yhä enemmän mennyt kiinni.”
Haaviston mukaan maaseudulle pitäisi saada houkuteltua nuorisoa. Tässä hän nosti merkityksellisiksi monipaikkaisuusratkaisut ja tietoliikenneverkot, jotka mahdollistaisivat myös tietotyön tekemisen maaseudulla.
Itä-Suomelle hän ehdotti alueen kansanedustajien aloitteeseen perustavaa kokonaispakettia, jota voitaisiin toteuttaa parlamentaarisesti.
”Pieksämäen koko tunnelma on muuttunut vihreän siirtymän mukana. Samanlaista muutosta voisi olla muissakin kunnissa, jos saataisiin kenraali Arto Rädyn esittämällä tavalla ratkaistua tämä tutkaongelma”, Haavisto sanoi.
Lisäksi hän toivoi ”itävety-hanketta” alueen vihreään teknologiaan.
Subb muisteli, miten pääministerinä vuonna 2014 reagoi Venäjän päätökseen kieltää suomalaisten maitotuotteiden vienti Venäjälle. Tuolloin Suomi vaikutti EU:hun tuen saamiseksi.
Stubb korosti kyseessä olevan valtioneuvoston ja eduskunnan tehtävä, eikä presidenttiehdokkaana halunnut ottaa kantaa hallitusohjelman kirjauksiin ja hallituksen toimiin.
”Presidentti, jos on verkostoja, jos on kontakteja, pystyy auttamaan. Perusviestin pitää olla se, että maaseutu, koko Suomi pidetään asuttuna”, Stubb sanoi.
Harry Harkimo (liik.) näki maaseudun ongelmien liittyvän etenkin maatalouden huonoon kannattavuuteen.
”Minä ajattelen tätä asiaa vähän alemmalla tasolla kun nämä mut herrat tässä ovat sanoneet”, Harkimo arveli.
”Jos maataloutta ei saada kannattavaksi, niin huoltovarmuus ei pysy, koska maatalous ei jatka”, Harkimo ennusti.
Hänen mukaansa kannattavuuskriisi johtuu ennen kaikkea kaupan keskittyneestä asemasta, ja esimerkiksi private label -tuotteista.
”He pystyvät ohjaamaan tällä tavalla maatalouden kannattavuutta omiin taskuihinsa. Jos Kesko nyt tekee 800 miljoonaavoittoa ja SOK tekee monta sataa miljoonaa voittoa niin luulisi, että sieltä löytyisi hiukan sitä rahaa myös niille jotka tuottaa sen ruoan”, Harkimo sanoi.
Halla-ahon mukaan kestävä valtiontalous mahdollistaa tarvittavat panostuksen Itä-Suomeen. Kuva: Jarno MelaJussi Halla-ahon (ps.) mukaan elinvoimaisuudelle on tärkeää tiettyjen peruspalveluiden ja ifrastruktuurin ylläpitäminen kaikkialla suomessa.
”On aika teoreettista yrittää houkutella vaikkapa lapsiperheitä muuttamaan seudulle, jos kouluun on sata kilometriä matkaa tai ei ole terveyspalveluja”, Halla-aho arvioi.
Hänen mukaansa paras tapa pitää kiinni maaseudun elinvoimasta on kestävä julkinen talous, joka mahdollistaa palvelujen tuottamisen maaseudulla.
”Se tarkoittaa sitä, että leikataan turhia menoja ja priorisoidaan menoja. Tämä on yksi painopistealue tämän nykyisen hallituksen ohjelmassa.”
Lisäksi Halla-aho katsoi maaseudun elinvoiman vaativan sitä, että turvataan yritysten edellytykset ylläpitää ja kehittää toimintaa syrjäseuduilla, sekä pidetään suomalaisten elinkustannukset ja liikkumisen kustannukset sen verran matalina, että töissä kannattaa käydä kauempanakin.
Olli Rehn (kesk.) nosti esille presidentin roolia arvojohtajana.
”Tahtoisin puhua etenkin nuorten viljelijöiden kannustamiseksi siinä, että maatalous on tuevaisuuden toimiala. Se edellyttää sitä, mitä Hjalliskin painotti, eli maatalouden kannattavuuden vahvistamista”, Rehn sanoi.
Myös metsiä tulee Rehnin mukaan katsoa maaseudun ja koko maan näkökulmasta.
”700 000 suomalaista saa merkittävän osan toimeentulostaan metsistä, ja meillä on vahva, hajautettu pienomistus. On hyvin tärkeää, että Suomen metsiä ei alisteta keskieurooppalaisten enemmistövallalle, vaan pidetään metsäpolitiikka Suomen tasavallan käsissä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










