Jo viisi lämpöastetta riittää – yhä enemmän tauteja levittävät punkit ovat jo liikkeellä

Puutiaiset viihtyvät metsäisillä ja kosteilla alueilla, joissa on tiheä aluskasvillisuus. Ruoholla oleskeleva punkki tarttuu raajoillaan ohi kulkevaan eläimeen tai ihmiseen, mutta ei hyppää. Kuva: Markku Vuorikari

Puutiaiset levittävät kahta taudinaiheuttajaa, puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta ja borrelioosia aiheuttavaa Borrelia -bakteeria.

Näistä yleisempi, Borrelia -bakteeri, tarvitsee useita tunteja siirtyäkseen punkista ihmiseen. Borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.

Harvinaisempi, puutiaisaivotulehdusta aiheuttava TBE-virus siirtyy heti punkin pureutuessa ihoon.

Viruksen aiheuttamaan puutiaisaivotulehdukseen ei ole olemassa hoitokeinoa, vaan taudin hoito on lähinnä oireiden lievittämistä. Puutiaisaivotulehdusta vastaan voi ennalta suojautua rokotuksilla.

Puutiaisten levittämien tautien määrä on Suomessa viime vuosina lisääntynyt. Puutiaisaivotulehdusta todettiin viime vuonna 61 tapausta ja borrelioosia arvioidaan olleen noin 6 000 tapausta.

Puutiaisaivokuumetta esiintyy Ahvenanmaan lisäksi myös esimerkiksi Turun ja Kotkan saaristossa, Etelä-Karjalassa, Kokkolassa sekä Simon, Kuopion ja Varkauden seuduilla.

Asiantuntijat suosittelevat rokotuksia puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta vastaan niille, jotka liikkuvat tai asuvat pysyvästi riskialueilla, niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

"Niiden, jotka toistuvasti oleskelevat ja liikkuvat luonnossa TBE-riskialueilla, tulisi harkita ennaltaehkäisevää rokottautumista: esimerkiksi suunnistajat, purjehtijat, marjastajat", sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Risto Pietikäinen Kymenlaakson keskussairaalasta.

"Myös luonnossa liikkuvien matkailijoiden on syytä tarkistaa rokotustarpeensa TBE:n osalta, sillä esimerkiksi suuri osa Keski-Euroopasta kuuluu taudin riskialueeseen", Pietikäinen toteaa.

Turun yliopisto on saanut ensimmäisiä tuloksia laajasta puutiaistutkimuksestaan. Kansalaisten lähettämistä noin 20 000 puutiaisnäytteestä on tutkittu noin kymmenen prosenttia eli runsaat 2 000 kappaletta.

Tutkimuksessa selvitetään puutiaisten esiintymistä Suomessa sekä niiden levittämien taudinaiheuttajien, TBE-virusten ja Borrelia -bakteerien, esiintyvyyttä.

"Ensimmäisten tutkittujen näytteiden mukaan 15–20 prosenttia puutiaisista kantoi Borrelia -bakteeria. Puutiaisaivokuumevirusta kantoi 1,5 prosenttia puutiaisista", kertoo tutkija, filosofian maisteri Jani Sormunen Turun yliopistosta.

”Borreliaa kantavia puutiaisia löytyi ympäri Suomea, pitkälti kaikkialta sieltä, mistä puutiaisiakin. Puutiaisaivokuumevirushavainnot sijoittuivat pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tunnistamille riskialueille", Sormunen mainitsee.

Punkkien määrän on tutkimuksen perusteella havaittu lisääntyneen, useilla alueilla määrät ovat moninkertaistuneet.

Turun yliopisto jatkaa näytteiden tutkimista selvittääkseen punkkien välittämien taudinaiheuttajien esiintymistä. Ensimmäiset analyysit sekä puutiaisen ja taigapunkin levinneisyyskartat julkaistaan toukokuussa.