Irlannin viiden miljardin euron ruokavienti itänaapuriin vaarassa brexitin vuoksi

Irlannissa on ollut sateinen talvi ja lämmin kevät. Irlannin maatalousvirastosta vastaava ministeri Andrew Doyle on myös maanviljelijä. "Odotamme sadetta", Doyle kertoo. Kuva: Juho Leskinen

Irlannin maataloudella on huimat kasvutavoitteet. Maidontuotanto kasvoi viime vuonna yli yhdeksän prosenttia.

Maitokiintiöiden aikaan tuotanto oli viiden miljoonan litran tasolla vuosittain ja viime vuonna se oli jo 7,26 miljoonaa litraa.

"Meillä on kunnianhimoinen kymmenen vuoden kasvuohjelma vuoteen 2025 saakka", Irlannin maatalousvirastosta vastaava ministeri Andrew Doyle kertoo MT:n haastattelussa.

Irlannin olosuhteet ovat otolliset nurmelle, joten kasvua haetaan maidosta ja naudanlihasta.

Tällä hetkellä ulkopuolinen maailma aiheuttaa merkittävästi päänvaivaa kasvusuunnitelmia tekeville.

Britannian ero EU:sta uhkaa vientiä, EU:n maatalouspolitiikan tuki on vaarassa heikentyä ja EU:n kauppasopimusten sallima tuonti lisää kilpailua kotimarkkinoilla.

Maatalousviennin arvo naapurimaa Britanniaan on noin viisi miljardia euroa vuodessa. Tuonti on noin 3,6 miljardia.

Siksi tulevat kauppasuhteet Britannian eron jälkeen ovat tärkeät. Vertailun vuoksi Suomen ruokavienti on noin 1,5 miljardia euroa.

Brexit tuo myös teollisuuden rakenteeseen liittyviä ongelmia.

"Puolet maidontuotannosta menee Britanniaan. Iso osa siitä on cheddar-juustoa, jolle ei ole muualla valmiita markkinoita."

Tuli brexitistä millainen tahansa, Britannia joutuu tuomaan ruokaa. Siinä piilee toivo.

"He eivät pysty ruokkimaan koko 70 miljoonan väestöä. Yritämme tehdä kaikkemme, että ei tulisi kovaa brexitiä."

Kova brexit tarkoittaa sitä, että Irlannin ja Britannian rajalle tulisi tulli ja vapaa kaupankäynti loppuisi.

EU:n maatalouspolitiikan capin budjettivajeen Irlanti täyttäisi mielellään jäsenmaiden maksuosuuksia nostamalla.

"Yritämme, että jäsenmaat nostaisivat maksua 1,1 tai 1,2 prosenttiin. Useat maat ovat valmiita tekemään niin", Doyle sanoo.

Nyt katto on yhdessä prosentissa bruttokansantuotteesta.

Etelä-Amerikan Mercosur-kauppasopimukseen liittyvä naudanlihan tuonti pelottaa Doylea.

"Laatuvaatimuksemme ovat korkeat, emmekä tuota halvinta ruokaa."

Siksi eteläamerikkalainen kevyemmin laatuvaatimuksin tuotettu naudanliha huolettaa.

Doylen mukaan Suomella ja Irlannilla on paljon yhteistä.

"Molemmilla on ollut hyvin maatalousvaltainen talous. Molemmilla on iso naapuri idässä."

Yhteistä on myös, että molemmat pyrkivät lisäämään vientiä naapuria kauemmas itään. Kiina on tärkeä Irlannille.

"Pääsimme juuri Kiinaan, Japaniin ja Kanadaan. Yritämme saada Vietnamia ja Etelä-Koreaa auki. Kaukoitään tehdään vienninedistämismatkoja", Doyle sanoo.

Maatalous on Irlannin suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. 32 prosenttia kasvihuonekaasuista tulee maataloudesta.

"Maatalouden osuus tulee olemaan aina kova, sillä meillä ei ole raskasta teollisuutta", Doyle muistuttaa.

Silti päästöt ovat niin kovat, että niitä vähentämään on tehty metsitysohjelmia.

Viiden vuoden ajalle metsittämiseen on budjetoitu 200 miljoonaa euroa.

Biotaloudessa Suomi kuitenkin on selvästi Irlantia edellä. Doyle kävi aiemmin viikolla Joensuussa tutustumassa Suomen metsä- ja biotalouteen.

"Biotalous syrjäyttää fossiilisen energian. Suomi voi ottaa johdon maailmassa", Doyle kehuu isäntiään.

Hän muistuttaa, että sekä Suomessa että Irlannissa biotalouden raaka-aineet ovat viljelijöiden omistuksessa.

"Pitää taistella siitä, että omistus pysyy viljelijöillä eikä mene ylikansallisille yhtiöille. Jos näin kävisi, se olisi kauhistuttavaa."