Tutkijat: Kotieläinten lannan fosfori riittäisi turvaamaan viljelykasvien tarpeen koko maassa
Lantaa tulisi käyttää lannoitteeena paljon enemmän, todetaan luonnonvara- ja ympäristötutkijoiden selvityksessä.
Kotieläinten lanta pitäisi hyödyntää tehokkaasti kierrätyslannoitteina, arvioivat luonnonvara- ja ympäristötutkijat. Kuva: Jaana KankaanpääLuonnonvara- ja ympäristötutkijoiden selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän. Tästä seuraa vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista.
"Erityisesti tuotantoeläinten lannan käsittelyä kierrätyslannoitteiksi tulisi lisätä", suosittelevat Luken, Syken, VTT:n ja Eviran asiantuntijat.
"Kotieläinten lannassa on niin paljon fosforia, että tehokkaasti hyödyntämällä se riittäisi tällä hetkellä turvaamaan viljelykasvien fosforin tarpeen koko maassa. Lannan ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä pystyttäisiin näin korvaamaan kaikki tällä hetkellä maanviljelyssä käytettävä väkilannoitefosfori. Lannasta ja muista sivuvirroista voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita erilaisten käsittelyjen avulla", tutkimuslaitosten tiedotteessa todetaan.
Tutkijat arvioivat, että prosessoinnin avulla lantaa voitaisiin kuljettaa kustannustehokkaasti yli maakuntarajojen sinne, missä ravinteille on tarvetta. Suurin tarve lannan käsittelylle ja poiskuljetukselle on selvityksen mukaan Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Lannan lisäksi tulisi parantaa yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä. Myös ylijäämänurmien, biojätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen ravinnepotentiaali tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.
Suomi on sitoutunut pyrkimään ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Nykyisen hallitusohjelman mukaan tavoitteena on lisätä ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla niin, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.
Nyt julkaistussa selvityksessä kuvataan fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanne ja esitetään toimenpide-ehdotuksia hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Selvityksen mukaan esimerkiksi lannasta prosessoidaan tällä hetkellä vain viisi prosenttia, kun todellinen tarve olisi vähintään 20 prosenttia.
”Fosforin ja typen tehokas kierrätys on tärkeää vesiensuojelun, ruokaturvan ja kiertotalouden edistämisen kannalta. Tavoitteisiin nähden ravinteet eivät tällä hetkellä kierrä tarpeeksi tehokkaasti”, toteaa selvityksen kokoamisesta vastannut Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET:in pääsihteeri Sanna Marttinen.
Kierrätyksen vauhdittamiseksi selvityksessä ehdotetaan ravinteiden käytön ohjauskeinojen kokonaisuudistusta, jossa luotaisiin yksi kaikkea viljelyä ja lannoittamista koskeva säädös esimerkiksi nitraattiasetusta kehittämällä. Samalla ehdotetaan luopumista nykyisenkaltaisesta ympäristökorvausjärjestelmästä ja eläinsuojan ympäristöluvan kautta tapahtuvasta ravinteiden käytön ohjauksesta.
Lisäksi asiantuntijat ehdottavat, että ohjauksen tueksi rakennetaan peltolohkokohtainen ravinnetietokanta. Myös biomassoja koskevan tiedon saatavuutta tulisi parantaa ja lannoille asettaa alueelliset prosessointitavoitteet.
”Normiohjauksen tavoitteeksi tulisi ottaa kasvien tarpeen mukainen ravinteiden käyttö, ja sääntelyn tulisi tukea perinteisten väkilannoitteiden korvaamista kierrätysravinteilla. Tämän lisäksi kierrätyslannoitemarkkinoiden synnylle tulisi tarjota asianmukaiset edellytykset. Jos ravinteiden kierrätyksessä aiotaan edistyä, tulee myös tietojärjestelmiä kehittää edelleen”, Marttinen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
