Anna-Maja Henriksson esittää ravintola-alalle tunnistekorttia
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on toisen kauden kansanedustaja Pietarsaaresta ja siviiliammatiltaan pankkilakimies. MAURI RATILAINEN/COMPIC Kuva: Viestilehtien arkistoRehellisyys, olematon korruptio, valveutunut verottaja ja elämäntyönsä parissa raatavat yrittäjät. Näistä on Suomen hyvinvointi tehty – ainakin mielikuvissa.
Mutta koska ihanneyhteiskuntaa ei ole, meilläkin esiintyy harmaata taloutta.
Yksi keino hillitä laittomuuksia on työntekijöiden seuranta. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mielestä rakennustyömailla kaulassa riiputettava verotunnistekortti on osoittautunut jo lyhyen ajan kuluessa niin tehokkaaksi toimeksi, että sitä voisi kokeilla muillakin aloilla.
”Pitäisi miettiä, pitääkö vastaavantyyppinen systeemi laajentaa esimerkiksi ravitsemisalalle. Tiedämme, että sielläkin on työntekijöitä, jotka eivät näy missään rekistereissä.”
Ministeri ei osoita erikseen esimerkiksi pizzerioita, vaan puhuu ravitsemisalasta yleisesti.
Henriksson kuuluu hallituksen harmaan talouden ministerityöryhmään, mutta ei löydä papereistaan arviota siitä, kuinka laajaa harmaa talous Suomessa on.
”Sitä on vaikeaa arvioida enkä muista lukua, mutta puhumme suurista summista.”
Hallitus on kuitenkin ryhtynyt torjuntatoimiin, ja Henrikssonin mukaan takaisin on saatu perittyä satoja miljoonia euroja.
Eduskunnassa harmaan talouden laajuudeksi on arvioitu jopa 14 miljardia euroa eli 7,5 prosenttia bkt:sta.
Mutta kuinka täällä pohjoisessa lintukodossakin voi olla harmaata taloutta?
”Valitettavasti Suomikin on maa, jossa ei ole vain rehellisiä yrittäjiä, vaan myös epärehellisyyttä. Tänne tulee nyt myös kaikennäköisiä rikollisjengejä. Harmaata taloutta on eri tasoilla eri puolilla yhteiskuntaa.”
Ministeri ei usko, että hallitus saa harmaata taloutta loppumaan tällä kaudellaan.
”Pitkän ajan tavoite on, ettei täällä kannata harjoittaa toimintaa, joka ei kestä päivänvaloa. Siksi houkutuksen toimia lakeja vastaan pitää olla pieni ja kiinnijäämisriskin korkea.”
Oikeusministeri Henrikssonin mielestä pimeän remontin teettäneen kehitysministeri Heidi Hautalan (vihr.) jatkaminen harmaan talouden ministerityöryhmässä olisi ollut ristiriistaista.
Myös Henrikssonin oma uskottavuus on kyseenalaistettu. Hän istui nykyistä hallitusta muodostettaessa työryhmässä, jossa linjattiin hallitusohjelmaan harmaan talouden vastaisia toimia.
RKP ja kokoomus vetivät SDP:n laatimasta luonnoksesta yli kohtia, joissa esitettiin esimerkiksi viranomaisten tiedonvaihdon helpottamista ja hallintarekisteröityjen tilien kautta sijoittaneiden henkilöllisyyden selvittämistä.
”Se oli yksi ensimmäisistä pohjapapereista ja vuodettiin ulos sen takia, että joku halusi leimata meidät avoimuutta vastustaviksi. Minulla on hyvät perustelut siihen.”
Osa yliviivauksista johtuu Henrikssonin mukaan yksinkertaisesti tekstien päällekkäisyyksistä tai siitä, että toimia olisi vaikeaa toteuttaa käytännössä. Näin olisi, jos pankkien pitäisi selvittää hallintarekistereiden kautta sijoittavien todellisten omistajien henkilöllisyys.
”Se voisi tietää vaikeuksia koko rahoitusmarkkina-alalle, koska hyvin poikkeavat säännökset Ruotsista siirtäisivät toiminnan Ruotsiin”, sanoo itsekin pankkijuristina toiminut ministeri.
”Olemme koko ajan olleet sitä mieltä, että avoimuutta pitää lisätä. Mutta tarvitsemme tietysti sellaisia järjestelmiä, että pystymme toimimaan suunnilleen samoilla ehdoilla kuin Ruotsissa.”
Henriksson ei vastaa kysymykseen siitä, pitäisikö kaiken pörssiomistajuuden olla avointa.
”En ole tästä asiasta vastaava ministeri, mutta kannatan sellaista järjestelmää, joka on kirjattu hallitusohjelmaan, on niin avoin kuin mahdollista ja mahdollistaa myös se, että meillä on tulevaisuudessakin arvopaperimarkkinoita Suomessa.”
Entä kuinka paljon harmaata työtä tavallinen suomalainen saa teettää menettämättä luottamustaan tai työtään?
”En vastaa siihen.”
”Lähtökohdan täytyy olla, että me kaikki toimimme lain edellyttämällä tavalla.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
