Poliisin ei enää välttämättä tarvitse tulla kolaripaikalle: "Asia voidaan nähdä myös palvelutason heikentymisenä"

Suurimmassa osassa tapauksista on poliisiylitarkastajan mukaan nykyiselläänkin selvää, kuka on syyllinen vahinkoon, eikä poliisia kutsuta paikalle vaan asia selvitetään osallisten kesken. Kuva: Runsten Kaijaleena

Poliisilla ei ole enää automaattista velvollisuutta tulla kolaripaikalle, mikäli hallituksen tahto toteutuu.

Hallituksen tieliikennelakiesityksessä poliisilta ollaan poistamassa onnettomuuksien esitutkintapakko. Ratkaisua perustellaan sillä, että poliisin työpanosta säästettäisiin tärkeämmiksi katsottuihin tehtäviin.

Esitutkintapakon poistuminen on osa tieliikennelain kokonaisuudistusta, joka on parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Käytännössä pakon poistuminen tarkoittaa sitä, että hälytyksen saatuaan poliisi voi itse päättää, vaatiiko onnettomuus paikan päällä tehtävää tutkintaa.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen huomauttaa, että poliisilla ei siis ole jatkossa velvoitetta tutkia vähäisiä liikennevahinkoja. Sen sijaan vakavat liikennevahingot tutkitaan lakimuutoksen jälkeenkin paikan päällä.

Esimerkkinä jatkossa mahdollisesti tutkimatta jäävästä tapauksesta voi mainita vaikka, sen, että auto peruutetaan kaupan parkkipaikalla toisen auton kylkeen niin, että kolarista aiheutuu vain vähäisiä vaurioita. Tällöin teko olisi tulkittavissa liikennerikkomuksen tasoiseksi teoksi, joka ei ole omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Jos kolarissa loukkaantuu joku, tutkitaan tapaus entiseen malliin.

Holopainen arvioi, että lakimuutos vähentäisi poliisin tehtävämäärää merkittävästi. Sisäministeriön tilastojen mukaan hätäkeskusten välityksellä poliisille tulee vuosittain noin 60 000 tieliikenneonnettomuustehtävää. Näistä peltikolareita tai tieltä suistumisia on noin 25 000 kappaletta.

Suurimmassa osassa tapauksista on poliisiylitarkastajan mukaan nykyiselläänkin selvää, kuka on syyllinen vahinkoon, eikä poliisia kutsuta paikalle vaan asia selvitetään osallisten kesken. Hän arvioi, että jatkossa vakuutusyhtiöiden rooli korostuisi tällaisten pienten kolhujen syyllisen selvittämisessä.

"Tietysti asia voidaan kansalaisen näkökulmasta nähdä myös palvelutason heikentymisenä. Nykyäänkin on mahdollista, että poliisia joutuu odottamaan pitkään, kun kiireellisemmät tehtävät menevät pienten liikennevahinkojen selvittämisen edelle", Holopainen sanoo.

Poliisiylitarkastajan mukaan pienten liikennevahinkojen tutkinta ei ole kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta keskeisin tekijä. Hän myöntää, että lakimuutoksella voi silti olla jonkinlaista vaikutusta turvallisuudentunteeseen.

"Keskeistä poliisin arvion mukaan on se, että kun on hätätilanne, poliisi saapuu nopeasti paikalle. Tähän uudistus voi jopa tuoda parannusta", poliisiylitarkastaja ennakoi.

Joku voi ajatella, että uudistus saattaa johtaa siihen, että poliisi näkyy syrjäseuduilla entistä harvemmin. Holopainen sanoo toivovansa, että poliisin näkyminen syrjäseuduilla ei ole pääosin liikennevahinkojen varassa. Hän toteaa kuitenkin, että poliisin liikennevahinkotehtävät painottuvat nykyisin vilkkaille tieosuuksille ja taajamiin.

"Toisaalta pienten liikennevahinkojen tutkiminen vie nykyisellään resursseja, jotka olisivat kohdistettavissa muuhun poliisitoimintaan, eli on vaikea sanoa, että uudistus suoranaisesti vähentää poliisin näkyvyyttä", Holopainen sanoo.