Polttoaineiden hinnan alennus jakeluvelvoitetta pudottamalla saattaa maksaa Ruotsille useita miljardeja

Ruotsi on päättänyt laskea liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta ensi vuoden alusta alkaen. Se helpottaa erityisesti dieselin käyttäjiä, mutta saattaa tuoda valtiolle laskun. Kuva: Jarkko Sirkiä

Dieselin odotetaan halpenevan Ruotsissa 5,5 kruunua eli noin 50 senttiä litralta ensi vuoden alussa. Bensiinin hinnanpudotus on huomattavasti pienempi: joko bensiini ei juuri halpene tai sitten pudotus on noin kymmenen senttiä litralta. Arvio vaihtelee arvioitsijan mukaan.

Netin Bensinstation-hintapalvelun perusteella diesel maksaa Ruotsissa noin 20–21 kruunua litralta ja bensiini (95) 18–19 kruunua.

Pudotus perustuu Ruotsin porvarihallituksen ja sen oppositiossa istuvan apupuolueen ruotsidemokraattien sopuun alentaa polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Ensi vuoden alusta alkaen kummankin polttoaineen velvoite alenee kuuteen prosenttiin.

Tällä hetkellä Ruotsissa bensiinin jakeluvelvoite on 7,8 prosenttia ja dieselin 30,5 prosenttia. Jakeluvelvoiteprosentti kuvaa uusiutuvista raaka-aineista valmistetun polttoaineen osuutta liikennepolttoaineissa. Velvoitteen tarkoituksena on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä.

Jakeluvelvoitteen pudottamista ja Ruotsin ilmastotavoitteiden samanaikaista toteutumista on pidetty vaikeana yhtälönä. Sanomalehti Svenska Dagbladet kertoi maaliskuun konsulttiyhtiö Swecon raportista, jossa arvioitiin jakeluvelvoitteen laskemisen vaikutuksia.

Swecon mukaan Ruotsin ilmastotavoiteesta katoaa 25,6–36,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuoteen 2030. Osa tästä voidaan kompensoida metsien suojelua lisäämällä, mutta ei suinkaan kokonaan. EU:n sääntöjen mukaan vain osa päästöistä voidaan kuitata jollain toisella sektorilla.

Johtopäätöksenä onkin, että Ruotsi joutuu ostamaan merkittävän määrän päästöoikeuksia kuitatakseen jakeluvelvoitteen muutokset. Arvio on 27,4–39,4 miljardia kruunua eli nykykurssilla 2,5–3,5 miljardia euroja.

Laskun suuruuteen vaikuttavat muun muassa päästöoikeuksin hintakehitys ja liikenteen sähköistymisen vauhti.